Suunnittelutiedon uusiokäytön menetelmien vertailua

Suunnitteluprojekteissa syntyy ja hyödynnetään suuria määriä suunnittelun perusteluihin liittyvää tietoa. Tässä työssä tutustuttiin suunnittelutiedonhallintaan tarkoitettuihin järjestelmiin. Ohjelmistojen toimintaan perehdyttiin selvittämällä suunnittelutiedon uusiokäytön tavoitteita. Tavoitteiden avulla selvitettiin mitä hyviä ja huonoja puolia suunnittelutiedon uusiokäyttö tuo suunnittelijoille, projekteille sekä organisaatioille, missä suunnittelutiedonhallintajärjestelmiä hyödynnetään. Suunnittelutiedon hallintajärjestelmien toimintaa selvitettiin tutustumalla tiedonkeräys ja esitysmenetelmiin, sekä teoreettisiin malleihin, joilla suunnittelutietoa tallennetaan järjestelmällisesti. Eri menetelmiä kuvattiin ja verrattiin keskenään. Lopuksi arvioitiin eri metodien soveltuvuutta erilaisiin suunnittelutehtäviin. Tutkimus suoritettiin kirjallisuustutkimuksena. Tiedonlähteinä käytettiin pääasiassa vertaisarvioituja lehtiartikkeleita mahdollisimman tuoreen tiedon takaamiseksi. Lisäksi hyödynnettiin kirjoja, sekä muistioita teoreettisten mallien kuvaamiseen. Tiedon esittäminen jakautuu neljään pääosaan. Ensin esiteltiin suunnittelutiedon yleisiä tavoitteita, ongelmia sekä hyötyjä. Suurin osa ongelmista keskittyi ajankäyttöön tai tiedon virheelliseen tallennukseen, ymmärrykseen tai säilytykseen. Hyödyt keskittyivät pääasiassa suunnitteluprosessin nopeutumiseen ja kustannuksiin. Toisessa osiossa selvitettiin tiedon keräys ja esittelymenetelmiä. Tietoa on monessa paikassa ja sen keräämiseen on useita eri tapoja. Tiedon esittäminen keskittyy pääasiassa erilaisiin kuvaajiin, joista on nopeasti saatavissa yleiskuva ongelman luonteesta ja ratkaisuperusteista. Kolmannessa osassa tekstiä kuvattiin eri tiedonhallinta menetelmiä ja verrattiin systeemien ominaisuuksia toisiinsa. Viimeisessä osassa tekstiä arvioitiin menetelmien soveltuvuutta erilaisiin suunnittelutehtäviin ja kerättiin yhteen suunnittelutiedon uusiokäytön suurimmat hyödyt ja haitat. Lopputuloksena voidaan todeta, että suunnittelutiedon uusiokäyttö suosii modulaarista suunnittelua pitkällä aikavälillä. Hyödyt ovat pääosin suunnittelutyön nopeutuminen ja haitat liittyvät pääosin vanhan suunnittelutiedon huolimattomaan tai väärään käyttöön. Suurin osa suunnittelutiedon uusiokäyttöjärjestelmistä vaatii myös merkittäviä panostuksia suunnitteluorganisaation puolelta. Menetelmien vertailun perusteella voi myös todeta, että suunnittelutiedon kokonaisvaltaiseen hallintaan ei vielä ole ratkaisuja saatavilla, mutta suunnitteluprosessin esittämiseen ja tallentamisen on olemassa toimivia ratkaisuja