Sisäisen motivaation ohjaaminen elämäntapamuutoksessa

Tutkielman tavoitteena on tarkastella sisäisen motivaation ohjaamista elämäntapamuutok-sessa. Lähtökohtana tutkimukselle ovat Martelan ja Jarenkon sisäisen motivaation johta-misnäkökulmaan määritellyt osa-alueet, joita ovat vapaaehtoisuus, kyvykkyys, yhteisölli-syys ja hyväntekeminen. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka nämä osa-alueet näkyvät on-nistuneessa elämäntapamuutoksessa ja sen ohjaamisessa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä onnistuneen elämäntapamuutoksen teh-nyttä henkilöä sekä kolmea ohjaajaa. Elämäntapamuutoksen tehneillä oli kokemus päihde- tai peliriippuvuudesta sekä yhdellä näiden lisäksi onnistunut kokemus isosta painonpudo-tuksesta. Kaikilla haastatelluilla ohjaajilla oli myös itsellään kokemus päihderiippuvuudesta toipumisesta. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelumenetelmällä. Tutkimustuloksia tarkastellaan neljän osa-alueen kautta. Vapaaehtoisuus, kyvykkyys, yh-teisöllisyys ja hyväntekeminen nousivat kaikki merkityksellisiksi tekijöiksi sisäisen motivaation ohjaamisessa. Vaikka haastateltavat eivät oma-aloitteisesti nimenneet näitä osa-alueita, ne tunnistettiin ja tunnustettiin muutoksen onnistumisen ja sisäisen motivaation kannalta tärkeiksi elementeiksi. Ohjaajilla oli ohjaustyössään käytössä menetelmiä, joilla eri osa-alueita vahvistettiin. Kyvykkyys ja vapaaehtoisuus nousivat keskeisimmiksi osa-alueiksi onnistuneessa muutosprosessissa: näiden puute nähtiin onnistumista voimakkaasti estävänä tekijänä. Näiden neljän osa-alueen lisäksi tutkimuksessa nousi esiin pohjakokemus. Oman pohjan löytäminen oli edellytys muutokselle ja sisäisen motivaation syttymiselle. Pohjakokemus erottaa sisäisen motivaation ohjaamisen sen johtamisesta: pohjakokemusta tarvitaan oman henkilökohtaisen muutosprosessin käynnistymiseen, ei niinkään organisaation tasolla, vaikkakin myös siellä tarve muutokseen voi toimia uuden toimintatavan käynnistäjänä. Tutkimus tuotti kehittämistietoa, joka on hyödynnettävissä ohjaustyössä Myllyhoitoyhdis-tyksessä sekä sen yhteistyöklinikoilla. Tutkimus tuo uutta näkökulmaa ohjaustyöhön aut-tamalla ohjaajia tarkastelemaan työtään tutkimuksen lähtökohtana käytetyn neljän elementin avulla