Palaute osana työhyvinvointia

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rax Karisman työhyvinvoinnin ilmiötä palautteen ja vuorovaikutuksen kautta. Tavoitteena oli myös saada uusia toimintamalleja työyhteisöön ja lisätä työhyvinvointia. Ensiksi kartoitettiin työyhteisön tämän hetkinen työhyvinvoinnin taso ja palautekulttuuri. Työntekijät totesivat tarpeen työhyvinvoinnin tutkimiseen. Työhyvinvointi on laaja käsitys, joten rajaus tehtiin palautteeseen ja vuorovaikutukseen, joihin toimeksiantajan työpaikalla pystytään eniten vaikuttamaan ja työntekijät pääsevät vaikuttajiksi. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja haastatteluissa käytettiin teemoittain meneviä kysymyksiä. Opinnäytetyön teoreettisina lähtökohtina olivat työhyvinvoinnin käsitteet, sekä palaute ja vuorovaikutus. Teoriassa perehdyttiin myös työmotivaatioon ja palautekulttuuriin. Tutkimus tuloksissa selvisi palautteen ja vuorovaikutuksen olevan työyhteisössä hyvällä tasolla, mutta työyhteisö kaipaa avoimuutta ja positiivista palautetta hyvin suoriutuneesta työstä. Työyhteisössä annettiin jatkuvasti rakentavaa palautetta. Rakentavan palautteen toimintamalleja täytyy kehittää ja lisätä työntekijöiden tietoisuutta, sen oikeanlaisesta jakamisesta, sekä ajoittamisesta. Palautteella ja hyvillä vuorovaikutustaidoilla on paljon merkitystä työhyvinvointiin. Rakentava palaute, positiivinen palaute, lisää työnmielekkyyttä, sekä työpaikan avoimuutta. Avoimuus työpaikalla johtaa työnlaadun paranemiseen ja tuo työntekijöiden, sekä esimiesten välille luottamusta. Kaikella työpaikalla tapahtuvalla on vaikutusta työhyvinvointiin, mutta palaute ja sen saaminen oikealla tavalla lisäävät työnmielekkyyttä. Tutkimus osoitti myös sen, että työyhteisössä oltiin halukkaita kehittämään työyhteisön palaute kulttuuria ja vuorovaikutusta