Osaamisen sukupuoli - Miten asiantuntijuus rakentuu sukupuolta ja osaamista koskevissa diskursseissa

Tämä tutkimus käsittelee puhetavoissa tuotettuja osaamista ja sukupuolta jäsentäviä merkityksenantoja ja niiden suhdetta asiantuntijuuden kehittämiseen. Tutkimuksessa kysytään, miten osaaminen rakentuu sukupuoleen sidottuna asiana. Tällöin ollaan kiinnostuneita siitä, mikä tunnistetaan ja tunnustetaan osaamiseksi tietynlaisessa kontekstissa. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on, mitä sukupuolta ja osaamista konstruoivat puhetavat tulevat mahdollistaneeksi asiantuntijana toimimisen kannalta. Tutkimus purkaa sukupuolineutraaliuteen nojaavaa oletusta siitä, ettei sukupuolella ole merkitystä nykyaikaisessa asiantuntijatyössä. Tutkimus osoittaa, että puhetavoissa rakennetaan, usein implisiittisesti paitsi käsitystä sukupuolten osaamisesta myös sukupuolen ja osaamisen paikasta. Tutkimus on suomenkielinen monografia, joka paikantuu sukupuolentutkimuksen, feministisen työelämätutkimuksen ja kriittisen diskurssianalyyttisen tutkimuksen viitekehykseen. Aineistona ovat kahden, taustaltaan miesenemmistöisten alojen yrityksissä, tietointensiivisessä työssä työskentelevien naisten haastattelut. Aineistoa analysoidaan sukupuolen tekemisen- ja diskurssiteorian viitekehyksessä. Aineistosta paikannetaan kolme diskurssia, joissa sukupuolta, naisia ja miehiä ja heidän omaamaa osaamistaan mekrityksellistetään ja arvotetaan eri tavoin. Diskursseja luetaan asiantuntijuuden viitekehyksessä, joka teoretisoidaan strategiseksi neuvotteluksi ammatillisesta asemasta. Se merkitsee pyrkimystä esittää itsensä ja tehdä sukupuolta oikein asiantuntijuutta kontekstuaalisesti ja tilanteisesti määrittävien diskurssien puitteissa. Diskursseista luetut työidentiteetin rakentamisen strategiat yhtäältä voivat suoda naisille aiempaan nähden paremmat toimijuuden mahdollisuudet miesenemmistöisen alan työssä. Strategioista rakentuu myös miesnormin myötäilemistä, kun kohdattu eriarvoisuus sivuutetaan ja siihen reagoidaan omaa sukupuolten tekemisen tapaa säätelemällä. Tutkimus painottaa sen huomaamista, että sukupuolen merkityksettömyyden ja yksilötoimijuuden korostaminen voi peittää sukupuolistavia käytäntöjä, jotka asettavat ehtoja asiantuntijuudelle ja kaventavat asiantuntijana toimimisen edellytyksiä. Osallistumalla sukupuolen merkityksettömyyden toistamiseen, osallistutaankin huomaamatta sukupuoliin liitettyjen merkitysten uusintamiseen. Vahvan miesnormin kontekstissa naisten osaamisen aktiivinen kehittäminenkään ei välttämättä riitä uralle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, koska naissukupuolisena nähtyä asiantuntijuutta ei tunnisteta ja / tai tunnusteta relevantiksi miesnormatiivisessa kehyksessä. Tutkimus muistuttaa, että puhetapa on teko. Toistuvasti tietynlaista osaamista tietynlaiseen sukupuoleen puheessa sidottaessa tuotetaan ajan myötä osaamisen sukupuoli, jonka seurauksena sukupuolille muodostuu erilaiset mahdollisuudet ammatillisen osaamisensa hyödyntämiseen ja asiantuntijana toimimiseen. Tähän prosessiin tutkimuksen käsite osaamisen sukupuoli viittaa. Tämä tutkimus valottaa erityisesti sitä, mitä merkitsee, kun toimitaan ja puhetta tuotetaan segregoituneen alan toimipaikan ja sen vahvan kulttuurisen kontekstin raameissa ja samalla sen asettamista ehdoista käsin. Tutkimus kuitenkin painottaa osaamisen sukupuolen tuottamisen prosessin vastavuoroisuutta, eli jokaisen osallisuutta asioita tietynlaisena määrittävien merkitysten muodostamisessa. Sukupuolten tasa-arvoon pyrittäessä on tiedostettava, mihin kriteerit työn osaamisesta ja osaajasta perustuvat ja miten hienovaraisia käytäntöjä, joissa sukupuolten asemaa ja mahdollisuuksia rakennetaan, yhä nykyisyydessä pidetään työpaikalla yllä.Gendered Competences – How Expertise is constructed in Discourses concerning Meanings of Gender at Work This study concerns the meanings of competence and gender, and how people narrate these issues at working place and make sense of them in relation to expertise. The study asks how expertise is constructed in relation to gender and what is recognized as competence in a certain context. Moreover, the dissertation examines the meanings of gender and expertise when communicated them language and what kind of consequences these constructions have for acting as an expert as well as possibilities of using ones own expertise. The study deconstructs the gender-neutral assumption that gender would not matter in modern expert work. It illustrates that in the ways the expertise and gender are constructed when talking about them, often implicitly, intertwine sex/gender and certain kind of competences together. The study suggests that these symbolic representations also contribute to the gendered order. The study is written Finnish language and the data is collected in a Finnish context. Theoretically the study is situated in the framework of gender studies, feminist research on working life and critical discourse analysis. The data consists of interviews of women employed in two male-dominated, knowledge intensive organisations in the private sector. As a research method I have used doing genderand critical discourse theories. From the data, I located three discourses where gender was ’spoken out as two opposites, male-female-dichotomy and differently valuated competences despite the basic argument that gender doesn’t matter at work or for career opportunities. The discourses were interpreted in the expertise literature framework. The purpose was to understand how contradictions of discourses could be read as a construction of professional identity. Constructing a professional identity was theorized as strategic negotiations of one's position in the organisation. Its aim is to perform oneself and do gender in such a way that expertise is recognised as an expertise. Identifeis strategies on one hand may be empowering for women, one the other hand they reaffirmed the male norm. This study states the importance of noticing how the argument “gender does not matter here” and the ideal of a capable individual, who manage in a challenging work environment on her own, may hide gendered practises, which regulate the preconditions of acting as an expert. When doing gender in accordance with the genderneutral discourse, one actually participates in renewing the meanings, which reproduce gender inequality. The dissertation reminds that a talk is an act, it enables things. It means, that through the process of retelling conscious or unconscious assumptions of gender and its competences become taken for granted. At the same time the social origin of those meanings becomes blurred. When repetitively intertwine certain sex/gender with certain abilities and skills a gendered expertise is constructed. This results in unequal possibilities of women and men to make use of their professional knowledge and skills as well as to work as an expert. This study focuses on a male-dominated organisation and how the gendering process may happen in terms of a strong segregated cultural context. However, the dissertation emphasises that constructing expertise is an interactive process and all members in an organisation are involved with it. Social change for equal opportunities is possible only if we recognise how the criteria and terms of experts and expertise are socially constructed and how gendered practises where these terms are constituted are still maintained in everyday talk and action