Konserttisaliakustiikan vaikutus kapellimestarin työhön

Concert hall acoustics has been studied with listening tests to understand subjective listening experiences and with acoustical measurements to study the physics of sound. On-stage conditions have been studied to find out how well musicians hear themselves and each other. However, there is no research on how the balance between the members of the orchestra is achieved in concert halls. Especially, studies on the possible differences in how the balance is perceived on stage and in the audience are absent. In this thesis, the effects of concert hall acoustics on musical performances and solutions to occurring problems were investigated. A questionnaire was created to study how the acoustics affects the performance from conductors' viewpoint and 69 orchestral conductors were personally invited to participate. The questionnaire was submitted by 25 conductors, and their answers were analysed to map dynamic and temporal problems appearing in concert halls. Many conductors report the problem of having unequal balance between positions on stage and in the audience. The participants reported that for them the most important features of concert halls are reverberation, balance and the connection between musicians. Favourite concert halls were also named, and the four most popular concert halls among the participants all represent the traditional "shoebox" design. Most of the conductors feel that they have to make compromises in their musical interpretation often due to the acoustics. Balance and dynamics were the most commonly reported aspects of performance that the conductors have changed because of a concert hall. Several commonly used solutions to study the difference in the perceived acoustics between on-stage conditions and the audience were evaluated by the participants and they were also given the opportunity to present an additional solution of their own. The most preferred solution was letting the orchestra play without conductor while personally listening in the audience. A technology-based solution was also suggested but it was not well-received among the participants. Further research and measurements are needed to understand this inequality of perception and to find ways to fix it.Konserttisaliakustiikkaa on tutkittu kuuntelukokeilla yleisön yksilöllisten kuulokokemusten selvittämiseksi sekä akustisilla mittauksilla. Esiintymislavalla on tutkittu muusikoiden keskeistä kuuluvuutta sekä sitä, miten hyvin muusikot kuulevat itsensä. Tutkimusta siitä, miten orkesterin jäsenten keskinäinen balanssi toteutuu konserttisaleissa ei kuitenkaan ole tutkittu. Erityisesti puuttuu tutkimusta siitä, miten balanssi kuullaan mahdollisesti eri tavalla esiintymislavalla ja yleisössä. Tässä tutkielmassa selvitettiin konserttisaliakustiikan vaikutuksia musiikilliseen esiintymistilanteeseen sekä mahdollisia ongelmia ratkaisuineen kartoitettiin. Aihetta tutkittiin kapellimestareiden näkökulmasta luomalla kyselytutkimus, joka lähetettiin 69 kapellimestarille. Kyselyyn vastasi 25 kapellimestaria, ja vastauksia analysoimalla selvitettiin dynamiikkaan ja ajoitukseen liittyviä ongelmia. Useat kapellimestarit raportoivat, että heille tärkeimpiä konserttisalien ominaisuuksia ovat jälkikaiunta, balanssi ja muusikoiden välinen yhteys. He myös nimesivät suosikkikonserttisalinsa. Neljä vastaajien kesken suosituinta salia ovat kaikki perinteisiä "kenkälaatikkosaleja." Suurin osa kapellimestareista koki joutuvansa tekemään kompromisseja musiikillisesta tulkinnastaan usein konserttisaliakustiikan vuoksi. Balanssi ja dynamiikka olivat useimmin nimetyt esityksen osa-alueet, joita he olivat joutuneet muuttamaan akustiikan vuoksi. Vastaajat arvioivat monia usein käytettyjä ratkaisuja lavan ja yleisön väliseen kuulokuvan eron selvittämiseen sekä kertoivat halutessaan oman ratkaisuehdotuksensa. Suosituin ratkaisu oli antaa orkesterin soittaa ilman kapellimestaria samalla, kun kapellimestari itse käy kuuntelemassa yleisön puolella. Tähän esitettiin myös teknistä ratkaisua, mutta se ei saanut suosiota vastaajien keskuudessa. Näiden kuulokuvan erojen ymmärtämiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia sekä akustisia mittauksia