Musiikinopettajan tahdikas äänenkäyttö puheviestinnässä.

Tutkielmassani tarkastelen, kuinka opettajan äänenkäyttöä puheviestinnässä sekä pedagogista tahdikkuutta on tutkittu. Lisäksi pohdin, kuinka musiikinopettajan äänenkäyttöä puheviestinnässä voi tarkastella näitä käsitteitä käyttäen. Tutkimuskysymyksekseni rajautui: • Millaista on musiikinopettajan tahdikas äänenkäyttö puheviestinnässä? Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen keskeisimmät käsitteet ovat Van Manenin teoria pedagogisesta tahdikkuudesta ja opettajan äänenkäyttö puheviestinnässä, jossa painotan intonaatiota, artikulaatiota, äänensävyjä sekä opettajan äänenkäyttöstrategioita. Toteutin tutkimukseni systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimustulosten pääkohdat olivat seuraavat: tahdikkaassa äänenkäytössä keskeistä on vastuullisuus äänenkäyttäjänä, sillä oppijat ovat jatkuvasti alttiita opettajan äänen sisältämille tunneviesteille. Tahdikas puhuja ymmärtää välittämänsä tunneviestit. Tahdikkaalla äänenkäytöllä opettaja kykenee luomaan yhteyden oppijoihin, mutta vain, mikäli opettaja puheellaan asemoi itsensä samalle tasolle oppijoiden kanssa. Yhteyden syntyessä negatiivisuudelle ei ole tarvetta luokkahuoneessa. Tahdikas äänenkäyttö on aina tilannesidonnaista, eikä sitä voi tavoittaa vain harjoitelluilla sananparsilla. Hiljaisuuden hyödyntäminen tulee sisällyttää tärkeäksi osaksi tahdikasta äänenkäyttöä - tahdikasta puhetta on sellainen puhe, joka myös taukoaa ajoittain. Musiikinopettajien riski altistua äänihäiriöille on korkea (Sinclair, 2010). Musiikinopettajat äänenkäytön ammattilaisena kohtaavat todennäköisesti suurempia haasteita äänenkäytössään kuin muut opettajat, sillä musiikinopettajan tulee käyttää ääntään hyvin monipuolisesti haastavissa olosuhteissa. Tahdikkaan puheen perusajatusten ymmärtäminen voisi olla musiikinopettajan äänenkäyttöä tukeva tekijä: tahdikkaan puheen luoma oppimisilmapiiri, jossa ylimääräiselle kurinpidolle ja rangaistuksille ei ole tarvetta, voisi suojella opettajan ääntä