Huuliolukutaidon kuntoutus, arviointi ja uuden harjoittelumateriaalin tarve Suomessa

Tavoitteet. Kyselytutkimukseni tarkoitus oli selvittää huulioluvun kuntoutuksen, opetuksen ja arvioinnin nykytilaa ja tarvetta uudelle harjoittelumateriaalille usean kohderyhmän näkökulmasta. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa Kuuloliiton huuliolukumateriaalin kehittämishankkeelle. Huulioluvun harjoittelumateriaalia on kehitetty ja huuliolukua tutkittu Suomessa varsinkin 1990-luvulla, mutta kuntoutus- ja arviointikäytännöistä tai materiaalin tarpeesta ei ole ajantasaista tietoa. Menetelmät. Tutkimukseni jakautui kuuteen eri osakyselyyn, jotka oli suunnattu erikoissairaanhoidon puheterapeuteille, perusterveydenhuollon puheterapeuteille, Kuuloliiton jäsenyhdistyksille, kuulovammaisten järjestöille, aikuisille kuulovammaisille ja kuulovammaisten lasten vanhemmille. Kyselyt koostuivat suljetuista ja avoimista kysymyksistä, joilla kerättiin tietoa vastaajien kokemuksista ja näkemyksistä. Jaoin kyselyt erilaisilla internet-alustoilla ja sain niihin vastauksia vaihtelevasti yhdestä 70:een. Analysoin suljettujen kysymysten vastaukset määrällisesti laskemalla frekvenssit ja luottamusvälit ja avointen kysymysten vastaukset laadullisesti tyypittelemällä. Tulokset ja johtopäätökset. Huulioluvun arviointi ja kuntoutus on Suomessa epäjärjestelmällistä ja niissä käytetään vaihtelevia menetelmiä. Arviointiin ei ole normitettuja ja riittävän monipuolisia menetelmiä, lähes kaikki julkaistu kuntoutusmateriaali on vanhaa ja nykyaikaista itseharjoittelumateriaalia ei ole. Vain kolmannes kuulovammaisista vastaajista oli saanut huulioluvun kuntoutusta ja suurin osa Kuuloliiton jäsenyhdistyksistä ei ollut järjestänyt huulioluvun opetusta. Monilla puheterapeuteilla ei ole huulioluvusta, sitä tarvitsevista kliinisistä ryhmistä ja kuntoutusmateriaalistakaan ajantasaista tietoa. Suomessa tarvitaan huulioluvun tiedotuskampanjaa, uusia huuliolukutestejä ja uutta harjoittelumateriaalia. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella verkkopohjaiseen harjoittelumateriaaliin tai mobiilipeliin suhtaudutaan myönteisesti. Monet vastaajat toivoivat kuitenkin myös painettua materiaalia ja perinteistä kasvokkaista kuntoutusta