Luokanopettajuus ja siihen ohjaaminen : ohjaavien opettajien käsityksiä

Luokanopettajuuteen – millainen opettaja on yksilönä ja suhteessa toisiin sekä mihin hän opettajana pyrkii vaikuttamaan – kasvetaan koko uran ajan. Opettajankoulutukseen sisältyvillä opetusharjoitteluilla ja niiden ohjauksella on kehittymiseen merkittävä vaikutus. Harjoittelun ohjaava opettaja tukee ja neuvoo opiskelijaa, minkä lisäksi aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ohjaavan opettajan käsitykset ja asenteet välittyvät herkästi opiskelijalle. Opiskelijoiden opettajuuteen kasvun tukemisen kannalta on siten tärkeää tutkia ohjaavien opettajien käsityksiä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, kuinka ohjaavien opettajien käsitykset luokanopettajuudesta heijastuvat heidän ohjaamiseensa, kuinka ohjaavat opettajat käsittävät antamansa ohjauksen merkityksen opiskelijoiden luokanopettajuuteen kasvun tukemisessa sekä mitä haasteita ohjaavat opettajat kokevat opiskelijoiden luokanopettajuuteen kasvun tukemisessa ohjauksen aikana. Tutkielmaa varten haastateltiin yhteensä kahdeksaa luokanopettajaopiskelijoita ohjaavaa opettajaa sekä yliopiston harjoittelukoululta että kenttäkouluilta eli tavanomaisilta kunnallisilta kouluilta. Aineisto analysoitiin fenomenografisesti: vastauksia tutkimuskysymyksiin etsittiin ohjaavien opettajien käsityksistä rakentamalla niistä kategorioita. Analyysi oli aineistolähtöistä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä olivat opettajuuden, harjoittelun ohjauksen sekä ohjaavan opettajan käsitteet. Ohjaavat opettajat käsittivät luokanopettajuuden pitävän sisällään luokanopettajan monipuoliset työtehtävät ja luokanopettajuuden syvällisenä ilmiönä. Ohjaavien opettajien käsitykset luokanopettajuudesta vastasivat pitkälti heidän käsityksiään hyvästä luokanopettajasta. Ohjaavat opettajat eivät pyrkineet siirtämään omia käsityksiään luokanopettajuudesta opiskelijoille mutta myönsivät niin tapahtuvan. He pyrkivät kehittämään opiskelijaa ja tuomaan tälle ilmi, että yhtä oikeata tapaa toimia luokanopettajana ei ole. Ohjaavien opettajien käsitykset oman ohjauksen merkityksestä opiskelijoiden opettajuuteen kasvamisessa vaihtelivat, mutta he kokivat, että heillä oli useita keinoja, joilla he voivat tukea ja kehittää opiskelijan opettajuuteen kasvua harjoittelun aikana. Ohjaavat opettajat kokivat ongelmakohtana opiskelijoiden opettajuuteen kasvun tukemisessa haastavat opiskelijat, haasteet ohjaussuhteessa sekä harjoitteluympäristöstä nousevat haasteet. Ohjaavien opettajien valintaan ja säännölliseen jatkokoulutukseen tulisi kiinnittää huomiota, jotta luokanopettajaopiskelijat saisivat tasaisen laadukasta ohjausta harjoittelun aikaisessa opettajuuteen kasvamisessa.The growth towards class teachership – what kind of a teacher one is as an individual and in relation to others and what one strives to achieve – continues throughout teachers’ whole career. Teaching practice and related supervision which are part of teachers' education have a significant effect on their growth. Cooperative teacher supports and advises the student teachers and prior studies have discovered that cooperative teacher's conceptions are easily transmitted to the students. The purpose of this thesis was to examine how cooperative teachers’ conceptions affect their supervision, what significance they perceive their supervision has towards students' growth towards teachership and what kind of challenges they experience in supporting the growth of their students. Data was collected by interviewing eight cooperative teachers from one official training school as well as municipal schools. The interviews where analysed using phenomenography with a data-driven approach. Answers to the research questions were explored by constructing categories from the conseptions of the cooperative teachers. Theoretical framework consisted of the concepts of teachership, teacher practice supervision and cooperative teacher. Cooperative teachers perceived that class teachership consists of diverse duties of a class teacher and that teachership is a profound phenomenon. The teachers' conceptions of class teachership were similar to their conceptions of a good class teacher. The cooperative teachers did not seek to transfer their conceptions of teachership to the students but they acknowledged that they transfer nevertheless. Teachers strove to improve their students and teach them that there is no one correct way to be a class teacher. There was variation in the cooperative teachers’ perceptions of the significance of their supervision in students' growth towards leadership. The cooperative teachers did, however, believe that they had several ways of supporting the students' growth. The experienced challenges in supervision were difficult students, problems in supervision relationships and challenges rising from the practice environment. Attention should be paid to the selection and further training of the cooperative teachers in order to guarantee equal and qualified supervision of the students in their growth towards teachership during their teacher training