Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisten aterioiden vaikutus vuorotyötä tekevien miesten vireyteen yövuorossa

Johdanto Vuorotyö ja erityisesti yöllä tehtävä työ on yhdistetty useiden kroonisten sairauksien korkeampaan riskiin. Korkeamman sairastumisriskin lisäksi vuorotyö aiheuttaa työntekijöille haasteita jaksamisessa, johon vaikuttavat useat elämän osa-alueet (uni, ravinto, fyysinen aktiivisuus, sosiaalinen elämä, stressi). Merkittävä tekijä vuorotyöhön liitetyissä ongelmissa on vuorotyöntekijän vuorokausirytmin häiriintyminen, joka vaikuttaa elimistön fysiologisiin vasteisiin ja voi aiheuttaa mm. ruoansulatus- ja uniongelmia. Vuorotyöruokailun merkitys kansanterveydelle kasvaa tulevaisuudessa, sillä yhteiskunnan palveluaikojen laajentuessa yhä useampi työskentelee vuorotyössä ja yöaikaan. Vuorotyöntekijöiden ravinnonsaantia on tutkittu suhteessa päivätyöntekijöihin, mutta tutkimusta vuorotyöntekijöiden ruokavalion ravitsemuslaadusta ja erityisesti yöaikaan sopivasta ruokailusta on tehty vähän. Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisesti koottujen aterioiden ja säännöllisen ateriarytmin vaikutusta jaksamiseen yövuoroissa. Jaksamista tarkasteltiin vireyden, mielialan ja koettujen oireiden näkökulmasta. Aineisto ja menetelmät Interventiotutkimus toteutettiin vaihtovuoroisessa koeasetelmassa. Tutkimukseen osallistuneet miehet (n=19, iältään 23–61 vuotta (keskiarvo 43 vuotta), BMI 19,4–30,0 kg/m2 (keskiarvo 25,9 kg/m2)) suorittivat kaksi neljän vuorokauden tutkimusjaksoa; perusjakson ja interventiojakson. Interventiojakson yövuoroissa (2 x 12 h) tutkittavat söivät koko yövuoron kattavat tutkimusateriat kahden vaihtoehtoisen ruokailumallin mukaan. Tutkittavien ruoankäyttöä ei kontrolloitu perusjaksolla, eikä interventiojakson yövuorojen ulkopuolella. Ruoankäyttöä ja unen määrää mitattiin ruokapäivä- ja unipäiväkirjalla. Ruoankäytön vaikutusta mitattiin subjektiivisilla vireys-, mieliala- ja oirekyselyillä. Tilastolliset analyysit suoritettiin Wilcoxonin merkittyjen sijalukujen testillä ja verrannollisten parien t-testillä (IBM SPSS Statistics -ohjelma). Tulokset Yövuorojen ruokavalion laatu parani interventiojaksolla verrattuna perusjaksoon. Energian (p<0,001), kuidun (p<0,001) ja Cvitamiinin (p<0,001) saannit kasvoivat. Monityydyttymättömien rasvahappojen (p=0,033) osuus kokonaisenergiansaannista suureni ja tyydyttyneen rasvan (p=0,001) pieneni. Suolan (p=0,003) saanti kasvoi. Suhteessa energiansaantiin suolan saanti ei eronnut tutkimusjaksojen yövuorojen välillä. Proteiinin, hiilihydraattien, kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuuksissa suhteessa kokonaisenergiansaantiin ja sakkaroosin saannissa ei havaittu eroa tutkimusjaksojen välillä. Vireys: Vireydessä ei ollut eroa tutkimusjaksojen yövuorojen välillä. Mieliala: Tarmokkuudessa, jännittyneisyydessä, väsymyksessä, muistamattomuudessa, depressiivisyydessä, ärtyneisyydessä, saamattomuudessa ja epävarmuudessa ei ollut eroa tutkimusjaksojen yövuorojen välillä. Koetut oireet: Ilmavaivat lisääntyivät interventiojaksolla (p=0,017), mikä saattoi johtua tutkimusaterioiden sisältämästä runsaasta ravintokuidun määrästä. Turvotuksessa, vatsakivuissa, pahoinvoinnissa, närästyksessä, ruokahaluttomuudessa, nälän tunteessa, ajatuksissa ruoasta (ei tarvetta syödä), kylläisyydessä ja halussa syödä ei ollut eroa tutkimusjaksojen yövuorojen välillä. Johtopäätökset Tutkittavien miesten ruokavalion ravitsemuslaatu parani merkittävästi interventiojakson yövuoroissa ja vastaavasti tutkimusaterioiden ravintosisällön havaittiin parantavan koko interventiojakson ruokavalion ravitsemuslaatua verrattuna perusjaksoon. Henkilöstöravintolan tarjoamilla aterioilla voidaan parantaa vuorotyötä tekevien miesten ruokavalion laatua. Pidemmällä aikavälillä tällä saattaa olla myönteinen vaikutus työntekijän terveyteen. Lyhyt interventiotutkimus ei vaikuttanut työntekijöiden vireyteen, mielialaan ja oireisiin yövuorossa. Jatkossa voisi tutkia ravinnon vaikutusta vireyteen ja mielialaan vuorotyössä pidemmällä ajanjaksolla ja sitä, miten vuorotyöntekijöiden vaihteleva vuorokausirytmi tulisi huomioida vuorotyössä ja yöaikaisessa ruokailussa. Jatkossa näitä kysymyksiä voitaisiin tutkia vuorotyöntekijän oman olotilan huomioivien subjektiivisten menetelmien lisäksi objektiivisilla menetelmillä, kuten kognitiivisilla testeillä tai aktiivisuusmittauksilla.Background and aims Shift work and especially night work has been linked to increased risk for several chronic diseases. In addition to increased disease risk shift work may cause problems with well-being at work and civilian life. The well-being of the shift worker is affected by several areas of life, such as sleep, nutrition, physical activity, social life and stress. The disruption of circadian rhythm is a major factor associated with problems in shift work. The disruption has an impact on body’s physiological responses and it might cause e.g. gastrointestinal and sleep problems. In the future, the meals provided by food services are more important for public health as service hours of the society will be extended and more people are attached to shift and night work. A number of research has been conducted to compare the shift and dayworkers diets. However, very little is known about the nutritional quality of the shift workers diets or about the foods that would be suitable to consume at night time. The aim of this study was to investigate the effect of meals created according to the Finnish nutrition recommendations and the regular meal pattern on the well-being at night shift. The well-being was examined from the perspective of alertness, mood and experienced symptoms. Methods The intervention research was conducted as a cross-over trial. There were 19 men (aged between 23 to 61 years old (mean 43 years), BMI between 19,4 to 30,0 kg/m2 (mean 25,9 kg/m2)) participating the study which consisted of two research periods taking four 24-hour periods; the control and the intervention periods. In the two night shifts (12 hours in length) of the intervention period the participants had study meals, which covered out the whole night shift, according to two alternative meal patterns. Food intake was controlled only in the night shifts of the intervention period. Food intake and the amount of sleep was measured by food and sleep diary. The effect of food intake was measured by objective measurements of sleepiness, mood and gastrointestinal and appetite related symptoms. Statistical analyses were performed with the Wilcoxon signed-rank test and the paired samples T-test using IBM SPSS Statistics -program. Results The nutritional quality of the night shifts diet improved at the intervention period compared to the control period. The intakes of energy (p<0,001), dietary fibre (p<0,001) and vitamin C (p