Luonnontieteellisistä ilmiöpohjaisista ongelmista toiminnaksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisen elinympäristöön ja ilmastonmuutosta luonnontieteellisenä ilmiönä aiheuttavat mekanismit tunnetaan melko hyvin. Tutkielmassa on tarkasteltu miten metsä-, maatalous- ja ympäristöpolitiikan keinoin voi hillitä ilmastonmuutoksen aiheuttavia mekanismeja. Tutkielman aineistoiksi on kerätty haastattelututkimuksella vastaukset 12-13 suomalaiselta asiantuntijalta jokaiseen kolmesta aihealueesta. Asiantuntijoilta on kysytty 13-14 kysymystä muun muassa ilmastomuutoksen hillinnän merkityksestä, sekä mekanismeista, joilla maatalous ja metsät vaikuttavat ilmastoon ja miten ilmastonmuutos pitäisi huomioida ympäristöpolitiikassa. Aineisto on kerätty 8.10.2019-8.11.2019, eli IPCC:n 1,5 asteen ilmastoraportin julkaisen jälkeen viiden viikon sisällä julkaisusta. Vastauksia on analysoitu ja vastauksista on koostettu ehdotus aiheista, joista politiikassa pitäisi puhua kevään 2019 eduskuntavaalien alla. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeyden selvittämiseksi on kysytty tieteen akateemikoilta kuinka tärkeänä he pitävät ilmastonmuutosta. Haastateltujen vastaukset on tallennettu anonymisoituna Tietoarkistoon (www.fsd.uta.fi). Asiantuntijoiden vastaukset ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeydestä olivat lähes yksimielisiä ja ilmastonmuutoksen hillintää pidetään erittäin tärkeänä. Ilmastonmuutoksen hillinnän keinoista vastauksissa nousivat esille eteenkin hiilinielujen ja hiilivarastojen merkitys. Tulosten perusteella tutkielmassa ehdotetaan aiheita, joista politiikassa tulisi puhua, kun halutaan edistää ilmastonmuutoksen hillintää metsä-, maatalous- ja ympäristöpolitiikalla. Politiikassa tehdään arvovalintoja, jotka pohjautuvat tietoihin vaihtoehtojen vaikutuksista. Tutkielman tulokset eivät ole ainoita mahdollisia suuntia ilmastonmuutoksen hillinnässä metsä-, maatalous- ja ympäristöpolitiikassa, vaan antaa aiheen keskustelulle vaikutuksellisista valinnoista. Metsäpolitiikassa tulee tunnistaa metsäteollisuuden vaikutus metsien hiilinielun ja hiilivaraston kehitykseen. Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin liittyvässä päätöksenteossa tulee huomioida työllisyyden ja vientiteollisuuden tulojen lisäksi myös vaikutus Suomen nettohiilipäästöihin. Metsien kiertoajan pidentämiseen tähtäävillä toimilla saavutettaisiin monia etuja ja se lisäisi metsien hiilivarastoa. Maatalouspolitiikkaa laajemmin tulisi puhua ruokapolitiikasta. Kulutustottumukset vaikuttavat paljon maatalouden tuotannon rakenteeseen ja sitä voidaan ohjata monilla tavoilla. Maataloustuotannon rakennetta tulee miettiä myös maatalouden päästöjen kautta, sillä maatalouden käyttämä maapinta-ala on huomattavan suuri ja tuotannon muutoksilla voidaan vaikuttaa myös hiilinielujen ja varastojen kehitykseen mittakaavassa, jolla on tuntuva vaikutus Suomen nettohiilipäästöihin. Hiilivarastojen kasvattamiseksi tulisi harkita korvausmekanismia maanomistajalle hiilivaraston kasvattamiseen tähtäävistä toimista, sekä metsä- että maataloudessa, jotka ovat sidottuja hiilivaraston muutoksen suuruuteen. Ympäristöpolitiikassa ilmastonmuutosta tulee huomioida nykyistä enemmän ja hallinnon rajat eivät saa haitata ilmastonmuutoksen kannalta merkityksellisten päätösten tekemistä. Ympäristöministeriön roolin vahvistaminen ja yhteistyön lisääminen muiden ministeriöiden kanssa edesauttaa ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta merkityksellisten asioiden huomioimista päätöksenteossaClimate change affects the human habitat and the mechanics that cause this scientific phenomenon are somewhat well known. This study examines how forest policy, agricultural policy and environmental policy can control the mechanisms that cause climate change. The material of the study consists of interviews of 12-13 Finnish experts, each representing one of the previously mentioned sectors. Each of the experts have been asked 13-14 questions about the importance of climate change mitigation, as well as the mechanisms by which agriculture and forests affect the climate and how climate change should be considered in environmental policy. The data was collected between October 8th and November 8th of 2019. This was in five weeks after the IPCC 1,5-degree climate report was published. A series of topics was constructed from the answers, and they are meant to be used as topics to be discussed in the Finnish 2019 parliamentary election. In addition, on how important scientific academics see the control of climate change, they were also asked how critical climate change is. The interview material is stored in the Finnish Social Science Data Archive (www.fsd.uta.fi) The experts’ answers to the importance of controlling climate change were almost unanimous and considered to be highly important. Carbon sink and storage were considered the most effective methods to control climate change. According to the results, the study proposes topics that should be discussed in politics and when a person wants to advance the control of climate change in forest, agriculture and environment politics. Political decisions are often based on value judgement, which again are based on the information of different methods efficacy. The results that are discussed in this study are not the only options, but they give guidelines and reasons for discussions related to effective choices. Forest policies should recognize the effects of forest industry to the development of carbon sink and storage. Forest industries prerequisite for operation and decision making in addition to considering employment and export industry, must also consider the effect for Finland’s net carbon emissions. Activities which lengthen the forest rotation time would have multiple positive benefits and increase forest carbon storage. Agricultural politics should broaden the discussion to reach food politics. Consumption habits have big effect on agricultural production structure and it can be directed by many ways. The structure of agricultural production should also be considered from the emission point of view, because the land use is substantially large and changes in production can affect Finland’s emission in a scale, that would have large effect on our nations net carbon emissions. To strengthen carbon sinks, landowners should have compensation mechanism methods, that increase carbon sinks, and which are combined to the size of the carbon storage. In environmental policy climate change must be paid more attention and governmental boundaries must not intervene significant decision making. The strengthening of the role of Ministry of the Environment and adding co-operation between different ministries supports the decision making regarding environmentally positive issues