Rautakautiset ja keskiaikaiset luukammat Suomessa : Luokittelu ja katsaus löytöpaikkoihin

Tutkimuksen pääsijaisena tavoitteena on kartoittaa Suomen luukampalöytöjä, koska sitä ei aiemmin ole tehty. Samalla tarkastellaan, kuinka tämä kampamateriaali suhteutuu lähialueiden löytöihin, joita on tutkittu enemmän. Kammat ryhmitellään ja luokitellaan mahdollisuuksien mukaan alatyyppeihin, jotta saataisiin selville, voidaanko eri ryhmien ja tyyppien jakautumisessa maantieteellisesti tai erilaisten löytöpaikkojen kesken havaita eroja. Lisäksi tarkastellaan hieman kampojen esineellistä löytöyhteyttä ja hautojen sukupuolijakaumaa. Luokittelun, lähialueiden vastineiden ja löytöyhteyksien perusteella luodaan kammoille kronologia. Aineisto, joka käsittää yhteensä 189 kampaa ja niiden palaa, jaetaan aluksi viiteen pääryhmään, jotka ovat yksiosaiset yksipuoliset kammat, yksiosaiset kaksipuoliset kammat, moniosaiset yksipuoliset kammat ja moniosaiset kaksipuoliset kammat sekä kampojen tukilistojen osat. Lisäksi mukana on kampakoteloiden kappaleita ja kuusi ryhmäjaon ulkopuolista kampaa. Ryhmät pyritään jakamaan edelleen tyyppeihin, mutta kaikkien ryhmien osalta tämä ei ole mahdollista. Tyyppeihin jako tapahtuu taksonomisia menetelmiä apuna käyttämällä. Yksiosaiset ja yksipuoliset kammat jaetaan neljään tyyppiin, samoin kuin yksiosaiset ja kaksipuoliset kammat. Moniosaiset ja kaksipuoliset kammat taas jaetaan seitsemään alatyyppiin. Muita ryhmiä tarkastellaan lähinnä lähialueiden vastineiden avulla. Kammat ajoittuvat vanhemmalta roomalaisajalta lähtien (100-luvulta jKr.) 1700-luvulle. Vanhimpien eli yksiosaisten ja yksipuolisten kampojen osalta voidaan havaita kronologista kehitystä tyypistä toiseksi ja niiden levintä vastaa läntisen rautakauden kulttuurien kalmistojen levintää. Lisäksi ne liittyvät muiden pohjoismaiden ja myös pohjoisen Manner-Euroopan kehitykseen. Toisaalta on havaittavissa kotimaista kehitystä. Nuoremman rautakauden kampojen palat liittyvät yhä tiiviimmin skandinaaviseen kulttuuripiiriin ja ovat hyvinkin samanlaisia laajoilla alueilla. Näiden moniosaisten ja yksipuolisten kampojen kehitys on tapahtunut koko skandinaavisen kulttuuripiirin alueella lähtien jo vanhemmalta rautakaudelta. Suomen osalta kuitenkin puuttuu osa tyypeistä. Lähinnä keskiaikaisiksi ajoittuvat yksiosaiset ja kaksipuoliset kammat ovat olleet käytössä melko samanlaisina pitkiä aikoja ja niiden tyypit ovat lähinnä kronologisia. Kaksipuoleiset ja moniosaiset kammat ovat kehittyneet ehkä nuoremman rautakauden moniosaisista ja yksipuolisista kammoista. Niitä esiintyy lähinnä keskiajalla, mutta muutama on myös rautakauden lopulta. Näiden kampojen tyyppejä on valmistettu Skandinavian kaupungeissa samanaikaisesti ja erilaiset tyypit esiintyvät samaan aikaan samoissa paikoissa, eikä niiden osalta pystytä havaitsemaan selvää kronologista kehitystä tyypistä toisesksi