Health-Related Quality of Life and Costs in Prostate Cancer

Scientific evidence based on health economic evaluations is needed to enable decisions-makers to make informed decisions on resource allocations within health care systems. Usually the economic evaluations take place within health technology assessment (HTA). The use of health economic evaluations has increased during the last two decades and will hopefully contribute towards making the best possible use of limited health care resources. Prostate cancer (PC) is the most frequently diagnosed cancer in men accounting for 29% of all the cancers diagnosed in men in Finland. There are almost 50,000 men in Finland currently living with PC. The prevalence of PC is expected to rise with aging population and improved diagnostics and treatment options. This may also increase the burden from PC on the society and, consequently, resource optimization is warranted. Health-related quality of life (HRQoL) assessments in PC is an evolving field but, based on the literature, the use of preference-based single index measures to generate health state utilities or values valid for the estimation of quality adjusted life years (QALY) gained, is scarce. This is problematic, as health state utility estimates are an integral component of cost-utility analysis, which can be considered the gold standard method in health economics today. The general aim of this thesis was to study HRQoL and costs in different states of PC. HRQoL was assessed with one cancer-specific (EORTC QLQ-C30) and two generic (EQ-5D-3L and 15D) HRQoL instruments. Data (630 patients) were collected in the Helsinki and Uusimaa Hospital District in a cross-sectional setting. In addition, costs were also collected for these patients as incremental costs compared to age, gender and place of residence standardized peers. All evaluated HRQoL instruments provided valuable insight into patients’ overall HRQoL. HRQoL remained on a relatively high level until the disease progressed. Symptoms of fatigue and pain, and the background variables of financial difficulties and age, were the most important factors associated with poor HRQoL. Direct costs related to different states of PC are significant. However, productivity losses and costs of informal care also play a major role when estimating the total economic burden of PC. Excluding such a large share of costs from cost-effectiveness considerations might have a significant impact on the decision making pro¬cess of health economic evaluations or HTA. The single-index HRQoL instruments considered here (EQ-5D-3L and 15D) should not be considered interchangeable in health economic evaluations, especially in the case where HRQoL values are low or differ significantly from those of age-standardized peers.Terveystaloudellisia arviointeja tarvitaan, jotta päätöksentekijät voivat tehdä perusteltuja päätöksiä resurssien kohdentamisesta terveydenhuoltojärjestelmissä. Niiden avulla tiivistetään ja arvioidaan tutkimusnäyttöä hoitojen hyödyistä, haitoista, kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta muihin hoitovaihtoehtoihin verrattuna. Terveystaloudellisten arvioiden käyttö on kasvanut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Eturauhassyöpä on yleisimmin todettu syöpä miehillä, mikä vastaa 29 prosenttia kaikista miehillä Suomessa diagnosoiduista syöpätaudeista. Suomessa on tällä hetkellä lähes 50 000 eturauhassyövän kanssa elävää miestä. Taudin esiintyvyyden odotetaan kasvavan väestön ikääntyessä ja diagnostiikka- ja hoitovaihtoehtojen parantuessa. Terveyteen liittyvän elämänlaadun (HRQoL) tutkimus eturauhassyövässä on yleistymässä, mutta kirjallisuuden perusteella preferenssipohjaisten indeksimittareiden, jotka tuottavat terveyden tiloihin sidottuja hyötyjä (utiliteetteja), tai joita voidaan käyttää laatupainotettujen lisäelinvuosien (QALY) määrittämiseen, on vähäistä. Tämän tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli tutkia terveyteen liittyvää elämänlaatua ja kustannuksia eturauhassyövän taudin eri vaiheissa. Aineisto (630 potilasta) kerättiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä poikkileikkausasetemassa. Terveyteen liittyvää elämänlaatua arvioitiin yhdellä syöpäspesifisellä (EORTC QLQ-C30) ja kahdella geneerisellä (EQ-5D-3L ja 15D) elämänlaatumittarilla. EQ-5D-3L sisälsi myös visuaalisen mittarin (VAS). Kustannuksia arvioitiin lisäkustannuksina potilaille kerättyjen ikä-, sukupuoli- ja asuinpaikan mukaan vakioitujen vertaisarviointien perusteella. Kaikki arvioidut elämänlaatumittarit antoivat arvokasta tietoa potilaan terveyteen liittyvästä elämänlaadusta. Terveyteen liittyvä elämänlaatu pysyi suhteellisen korkealla tasolla, kunnes sairaus eteni. Tärkeimmät alentunutta elämänlaatua selittävät tekijät olivat väsymys ja kipu sekä taloudelliset ongelmat ja korkea ikä. Eturauhassyövän taudin eri tiloihin liittyvät suorat kustannukset ovat merkittäviä. Kustannuksia arvioitiin syövän aiheuttamina lisäkustannuksina kuuden kuukauden aikana ja ne sisältävät suorat sairauskulut, tuottavuuden menetykset ja epävirallisen hoidon kustannukset. Yhdistäen tuotannonmenetyksen ja epävirallisen hoidon kustannukset niiden yhteenlaskettu osuus kokonaiskustannuksista nousi noin puoleen tai hieman yli. Tutkimuksessa analysoituja geneerisiä elämänlaatumittareita (EQ-5D-3L ja 15D) ei tulisi käyttää taloudellisissa arvioinneissa keskenään vaihdettavina, etenkään silloin, kun elämänlaatuarvot ovat alhaiset tai eroavat huomattavasti ikävakioitujen vertaisten tasosta