Tervetuloa Rautalammille! : Kunnan matkailusivun japaninkielinen käännös ja lähtötekstiin tehdyt muutokset skoposteorian näkökulmasta

Pro gradu -tutkielmani käsittelee kääntämäni Rautalammin kunnan matkailusivun japaninkielisen version tuottamisprosessia. Sen materiaalina toimii lopullinen kunnan sivuilla julkaistu käännös, joka muodostaa myös opinnäytetyöni toisen osan. Suomenkielinen lähtöteksti ja japaninnoksen glossattu versio ovat mukana tutkimuksessa liitteinä. Menetelmänä olen käyttänyt kuvailevaa ja vertailevaa sisällönanalyysiä pääasiassa kvalitatiivisesti, mutta paikoitellen myös kvantitatiivisesti. Koska tutkimus edustaa Itä-Aasian tutkimuksen opintosuuntaa, se ei täysin noudata käännöstieteen konventioita. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tutkin käännöstä skoposteorian näkökulmasta ja vertaan sitä suomenkieliseen lähtötekstiin. Skoposteorian mukaan jokaisella tekstillä on tarkoitus eli skopos, ja käännös tulee tehdä ensisijaisesti ottamalla huomioon käännöksen oma tarkoitus ja kohderyhmä. Joskus tämä vaatii käännöksen muokkaamista lähtötekstiin verrattuna, ja analyysini keskeisiä painopisteitä ovatkin lähtötekstiin tehdyt lisäykset, poistot, virkkeiden ja ilmaisutavan muutokset sekä lähes sellaisenaan käännetyt kohdat. Tutkimuksen toisen osan käännös toimii näytteenä suomalaisten kääntäjien ammattitaidosta ja on työni konkreettinen hedelmä, joka tarjoaa yhden esimerkin matkailumateriaalien kääntämiseen. Analyysin ja käännöksen ymmärtämiseksi esittelen taustatietoa japanin kielestä sekä japanilaisten matkailutottumuksista ja -arvoista Suomessa ja ulkomailla. Nämä auttavat hahmottamaan paremmin käännöstyöhön liittyviä valintojani kuten joidenkin poistojen tai lisäysten oikeutusta. Tutkimuksessani käy ilmi, että japanilaista yleisöä palvelevan käännöksen tuottaminen matkailumateriaaliin vaatii kohderyhmän ja kielen hallintaa. Käännöksessä esiintyy useita muutoksia lähtötekstiin nähden, jotka kaikki ovat perusteltavissa tekstilajin ja oletetun kohderyhmän kautta. Samalla tutkimuksessa selviää, että käännösvalinnat eivät ole universaaleja vaan kääntäjästä riippuvaisia, mikä tekee työstä subjektiivisen. Silti tutkielma tarjoaa näkökulman paitsi matkailumateriaalien kääntämiseen suomesta japaniksi käsinkosketeltavan esimerkin kautta myös Suomeen suuntaavan japanilaisen matkailijan kuvan