Kasvonpiirteiden optimaalinen ja välttämätön integraatio

Yleisesti ajatellaan, että kasvonpiirteiden prosessoinnissa on jotain erityistä verrattuna muiden objektien visuaaliseen prosessointiin. Tämän erityisyyden on ajateltu liittyvän kasvojen kokonaisvaltaiseen havaitsemiseen, jossa erityinen sija on ollut kasvonpiirteiden keskinäisillä suhteilla. Kasvojen prosessoinnin on ajateltu olevan holistista ja kasvojen visuaalisena signaalina niin sanotusti olevan enemmän kuin osiensa summa. Aikaisemmat tutkimukset lähes poikkeuksetta eivät kuitenkaan ole pystyneet määrittelemään holistista prosessointia yksiselitteisesti tai kvantitatiivisesti mitattavana ilmiönä eikä ole lainkaan selvää, onko niissä mitattu havaitseminen sellaista, joka aisti-informaation integroinnin suhteen poikkeaa muusta havaitsemisesta. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia kasvonpiirteiden integraatiota kokeellisesti psykofysiikan menetelmin vertaamalla kasvonilmeiden erottelukykyä ilmeiden eri voimakkuuksilla. Ensimmäisessä osatutkimuksessa määritettiin piirteiden optimaalinen integraatio tilastollisella mallilla käyttäen lähestymistapaa, jota on hyödynnetty laajalti muissa vihjeiden integraation tutkimuksissa. Lisäksi tutkittiin, pystyykö tietoinen tarkkailu-strategia parantamaan kasvonilmeen tunnistamista. Toisessa osatutkimuksessa tutkittiin integraation tahattomuutta, tarkastelemalla ristiriitaisten ilmeen vaikutusta tarkkailtavan kasvonilmeen havaitsemiseen. Tutkimus osoitti, että kasvojen havaitsemiseen liittyy tahaton integraatio eri kasvonpiirteiden välittämän informaation välillä. Tämä tukee holistiseen prosessointiin liittyvää määritelmää, että kasvot havaitaan ensisijaisesti kokonaisuutena. Tutkimuksen tulokset piirteiden integraatiosta eivät olleet täysin yksiselitteisiä, mutta integraation voidaan ainakin sanoa olevan optimaalista