Luokanopettajien kokemuksia monikielisten oppilaiden oman äidinkielen merkityksestä ja suomen kielen oppimisesta

Tavoitteet. Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut Suomen kouluissa viime vuosina huomattavasti ja tulee tulevaisuudessa kasvamaan entisestään. Joissakin pääkaupunkiseudun kouluissa maahanmuuttajaoppilaat ovat jo enemmistönä, ja ennusteen mukaan vuonna 2030 joka neljäs helsinkiläinen oppilas on maahanmuuttajataustainen. Monikielisyyden kasvuun kouluissa on vastattu muun muassa nykyisissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) kielitietoisen toimintakulttuurin myötä ja vastikään suomalaiseen tutkimukseen rantautuneella usean kielen limittäisellä käytöllä. Koulujen oppilasaineksen muuttuessa yhä monikielisemmäksi on tärkeä tutkia, millaisia kokemuksia luokanopettajilla on monikielisyyden kohtaamisesta koulussa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää 5. ja 6. luokkien luokanopettajien kokemuksia oppilaan omasta äidinkielestä koulun arjessa ja opetuksessa sekä oppilaan monikielisyydestä. Menetelmät. Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluun osallistui kuusi luokanopettajaa, joilla on luokassaan monikielisiä oppilaita. Haastattelu oli yksilöhaastattelu. Aineisto analysoitiin fenomenografisen analyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajien mukaan monet kielet huomioidaan koulun arjessa ja opetuksessa on jossain määrin. Systemaattista usean kielen limittäistä käyttöä opettajat eivät kuitenkaan toteuta. Opettajat kokevat, että voidakseen hyödyntää oppilaiden omia äidinkieliä opetuksessa heidän tulisi itse osata näitä kieliä. Opettajat pitävät tärkeänä, että oppilas osaa omaa äidinkieltään, ja he kannustavat oppilasta osallistumaan oman äidinkielen opetukseen. Opettajien mukaan päävastuu oman äidinkielen osaamisen ylläpitämisessä on silti vanhemmilla. Opettajat kokevat, että oppilaat oppivat suomen kielen taidon pääsääntöisesti melko nopeasti vertaisryhmässä. Opettajat näkevät suomen kielen oppimisen ja osaamisen tärkeänä muun muassa syrjäytymisen ehkäisemisen kannalta.Aims. The number of immigrant students has risen considerably during the last years in Finnish schools and will further rise in the future. In some schools in the Helsinki metropolitan area, immigrant students are already the majority, and it has been forecast that by the year 2030 every fourth student in Helsinki is an immigrant or has immigrant background. The growth of multilingualism has been recognized in the National Core Curriculum for Basic Education (2014) through language awareness in school culture and translanguaging, which is a relatively new concept in Finnish research. When there are more and more multilingual students in Finnish schools, it is important to study how class teachers experience multilingualism in schools. The aim of this study is to investigate 5th and 6th class teachers' experiences of students' mother tongue in school life and teaching. Methods. This study uses a qualititative approach. The research material was gathered through semi-structured interviews. Six teachers who have multilingual students in their classes were interviewed individually. The material was analyzed with phenomenographical analysis methods. Results and conclusions. According to the teachers, the variety of languages is taken into account in school life and in teaching to an extent. However, the teachers don't use translanguaging systematically as a teaching method. They believe that they have to know the students' languages in order to use them in teaching. The teachers think that it is important that students know their own mother tongue, and they encourage students to participate in classes teaching their own mother tongue. Even so, the teachers think that parents have the main responsibility of maintaining the students' skills in their own mother tongue. The teachers believe that students mostly learn Finnish quite quickly in their peer group at school. The teachers think that it is important that the students learn and know Finnish in order to e.g. prevent marginalization