Osakepalkkiojärjestelmässä annettavan osakkeen hankintamenon vähennyskelpoisuus elinkeinoverotuksessa

Tutkielman tavoitteena on tarkistella ja selventää elinkeinoverolain mukaista menon vähennyskelpoisuutta tilanteissa, joissa yhtiön osakkeita luovutetaan yhtiön johdolle osana kannustinjärjestelmää. Tarkastelu on ennen kaikkea lainopillista ja siinä jäsennetään voimassaolevan oikeuden säännöksiä ja erityisesti elinkeinoverolain sääntelyä osakepalkkiojärjestelmiin liittyvien tilanteiden tarkastelemiseksi. Tutkimuksen kohteena ovat eri tavoin toteutetut osakepalkkiojärjestelmät eli muun muassa tilanteet, joissa yhtiö hankkii omia osakkeitaan ja luovuttaa ne edelleen johtohenkilöilleen ja tilanteet, joissa muu taho hankkii osakkeet yhtiön kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella. Tällainen muu taho voi olla täysin ulkopuolinen erillisyhtiö, konserniyhtiö tai johtohenkilö itse, jolloin hankinnan rahoittajana toimii lähtökohtaisesti yhtiö. Yhtiön näkökulmasta osakepalkkiojärjestelmät jakautuvat siis niihin, joissa on kyse omien osakkeiden hankinnasta ja niihin, joissa on kyse omien osakkeiden hankinnan rahoittamisesta. Osakepalkkiojärjestelmään liittyvän osakkeen hankintamenon vähennyskelpoisuuden arvioinnissa tehdään rajanvetoa elinkeinoverolain yleisten vähennyskelpoisuutta koskevien säännösten ja erityisten omien osakkeiden hankintaa koskevien säännösten välillä. EVL 7 §:n ja EVL 8.1 §:n 4 kohdan säännösten nojalla työntekijöille maksettavat palkat ja palkkiot ovat yhtiön verotuksessa vähennyskelpoisia. Vähennyskelpoisuuden laajan soveltamisalan vuoksi vähennyskelpoisuus koskee lähtökohtaisesti myös muuta palkitsemista kuin sellaista, joissa palkkio maksetaan rahassa. Osakepalkkiojärjestelmän osalta vähennyskelpoisuutta kuitenkin rajoittaa EVL 16 §:n 9 kohdan säännös. Vähennyskelpoisuus on EVL:n 18.3 §:n nojalla mahdollinen EVL 16 §:n 9 kohdasta poiketen säännöksessä rajatuissa tilanteissa, jolloin edellytyksenä vähennyskelpoisuudelle on muun muassa osakkeiden hankkiminen säännellyiltä markkinoilta. Näiden rajoitusten vuoksi osakepalkkiojärjestelmiä on alettu toteuttaa siten, että ulkopuolinen taho hankkii osakkeet ja luovuttaa ne työntekijälle, jolloin osakeyhtiöoikeudellisesti on kyse omien osakkeiden hankinnan sijaan omien osakkeiden hankinnan rahoittamisesta. Tutkimuksessa tulkitaan elinkeinoverolain vähennyskelpoisuutta koskevia säännöksiä ja sitä, koskevatko omien osakkeiden hankintamenoa rajoittavat säännökset vain tilanteita, joissa on osakeyhtiölain mukaisesta omien osakkeiden hankinnasta vai voidaanko niitä soveltaa myös tilanteisiin, joissa on kyse omien osakkeiden hankinnan rahoittamisesta. Edelleen vaikuttaisi siltä, että erillisyhtiön avulla toteutetussa osakepalkkiojärjestelmässä voisi olla kyse yleisen veronkiertosäännöksen VML 28 §:n mukaisesta oikeudellisen muodon ja tosiasiallisen luonteen tai tarkoituksen välisestä ristiriidasta, mitä tarkastellaan tutkielman toisessa vero-oikeudellisessa pääluvussa. Tutkielmassa tehdyt tulkintaratkaisut perustuvat ensisijaisesti elinkeinoverolain ja muun soveltuvan lainsäädännön sanamuotoon. Tulkintaa on tehty mahdollisuuksien mukaan lain esitöiden ja oikeuskäytännön perusteella. Lisäksi lähdemateriaalina on käytetty laajasti erityisesti vero-oikeudellista oikeuskirjallisuutta ja lisäksi muuta kirjallisuutta ja verkkolähteitä