Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden HOJKS-tavoitteiden vuosittaiset muutokset ja samoina säilyneiden tavoitteiden arviointi

Perusopetuksen toiminta-alueittain järjestettävä opetus on tarkoitettu niille vaativaa erityistä tu-kea tarvitseville oppilaille, jotka eivät pysty opiskelemaan oppiaineita edes yksilöllistetysti, vaan hyötyvät enemmän opetuksesta, joka painottuu edistämään oppilaan itsenäistä toimimista elämässä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli- ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, kognitiiviset taidot ja päivittäiset taidot. Kyseinen opetus edustaa kolmiportaisen tuen raskainta tukitasoa. Näiden oppilaiden osaamista ja osaamisen kehittymistä seurataan mm. henkilökoh-taisten opintojen järjestämistä koskevien suunnitelmien (HOJKS) ja lukuvuositodistusten avul-la. Toiminta-alueittain järjestettävää opetusta on tutkittu toistaiseksi melko vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia muutoksia toiminta-alueittain opiskelevien oppilai-den HOJKS-tavoitteisiin tehtiin sekä miten samoina säilyneitä tavoitteita arvioitiin. Aineisto koostui kuuden toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan HOJKS-lomakkeista (n = 22) ja luku-vuositodistuksista (n = 18). Dokumentit hankittiin kahdesta koulusta ja ne olivat kahdeksan opettajan vuosien 2013–2017 välillä laatimia. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönana-lyysin avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että toisen koulun oppilaiden tavoitteisiin tehtiin todennäköisemmin muutoksia, jos opettaja oli opettanut oppilasta aikaisemmin. Yksittäisiin tavoitteisiin tehtiin lä-hes poikkeuksetta ainoastaan laadullisia muutoksia. Muutokset jakautuivat neljään kategoriaan, jotka ovat oppilaalle tarjottu tuki, tavoitteeseen liittyvän toiminnan kuvaus, tavoitteen sisältö-alueen kattavuus ja vaatimustaso sekä tavoitteen sisällön täsmentyminen tai yleistyminen. Ar-vioinnit jakautuivat kolmeen kategoriaan, jotka ovat osaaminen pysyy samana, osaaminen muuttuu ja osaamisen muutosta ei voi määrittää. Suurimmasta osasta arvioinneista ei pystynyt päättelemään, kuinka lähellä oppilas oli tavoitteensa saavuttamista, vaikka arvioinnista olisikin ilmennyt lukuvuoden aikana tapahtunut kehitys. Tutkimuksen perusteella toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden HOJKS-tavoitteiden laati-miseen ja arviointiin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Oppilaan kanssa työskentelevät opet-tajat ja ohjaajat eivät voi tietää, mikä on tavoitellun osaamisen taso tai kuinka oppilasta tulee ohjata, jos tavoitteeseen tehdyt muutokset eivät ole selkeitä tai mitattavia. Jos arvioinnista ei selviä, missä kohtaa oppilas etenee tavoitteessaan, on seuraavan lukuvuoden tavoitteita vaikea laatia oppilaan taitoja vastaaviksi.The National Curricula for basic education has certain regulations for pupils with intensive special education needs. The education can be arranged by the activity areas if the pupil is unable study the school subjects individually and instead benefits more from education that emphasizes on enhancing the pupils ability to function independently in daily life. The activity areas are motor skills, language and communication, social skills, cognitive skills and skills in daily functions. The education in question stands for the most demanding support level in the three-tier model. The skills and skill development of these pupils are monitored with amongst other things Individual Education Plans (IEP) and report cards. Little research has been done in teaching by the activity areas. The study showed changes that were made in the IEP's goals for pupils studying by the activity areas, as well as how the unaltered goals were evaluated. The research data consisted of the IEPs (N = 22) and report cards (N = 18) of six students studying by the activity areas. The documents were collected from two schools and were drawn up by eight teachers between the years 2013 and 2017. The research data was analysed with the help of theory-driven content analysis. It was discovered in the research that the goals of the pupils were more likely to have changed if the teacher had taught the pupil before. Almost without exception only qualitative changes were made on individual goals. The changes were divided into four different categories: the offered support for pupil, the description of the activity related to the goal, the coverage and standard of the content area of the goal as well as the clarification and spreading of the content. The changes were divided into three different categories: the skills stay the same, the skills change and the change in a skill can't be specified. Most of the evaluations did not show how close a pupil was with the succeeding of a goal, even if the evaluation had shown progress within the school year. According to the research more attention ought to be focused on the IEP's goals and the goal evaluation of the pupils studying by the activity areas. The teachers and instructors of the pupil cannot know what the current level of the desired skill is or how a pupil should be taught, if the changes made in the goal are not clear, precise or measurable. If the evaluation does not show at what stage the pupil is in his or her progress, it's difficult to match the goals of the following school year with the pupil's potential