Kuudensien luokkien väliset erot suoriutumisessa ja motivaatiossa

Kansainvälisissä vertailuissa on huomattu, että Suomessa koululuokkien välillä on huomatta-via eroja oppimistuloksissa. Luokkien välisten erojen on myös havaittu kasvavan kouluvuo-sien myötä ja näin ollen eriyttävän oppilaiden oppimispolkuja. Luokkien välisten erojen muo-dostumiseen vaikuttaa todennäköisesti oppilaiden epätasainen jakautuminen luokkiin esimer-kiksi oppilaiden osaamisen ja taustan mukaan. Kunnissa toteutettavan lähikouluperiaatteen mukaisesti erityistä tukea saavat oppilaat opiskelevat erillisten erityisluokkien sijaan yhä useammin yleisopetuksen luokissa, ja se on herättänyt keskustelua siitä, miten se vaikuttaa oppilaiden oppimiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko kuudensien luokkien välillä havaittavissa eroja suoriutumisessa ja motivaatiossa, ja mitkä tekijät mahdolli-sia eroja selittävät. Taustatekijöinä tarkastellaan luokassa olevien tehostettua tai erityistä tu-kea saavien oppilaiden osuutta, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuutta ja oppilaiden äitien koulutustaustaa. Tutkimusaineistona käytettiin Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen oppimaan oppimisen arvioinnin tutkimusaineistoa vuodelta 2016. Tämän tutkimuksen tutkimusjoukko muodostui erään eteläsuomalaisen kunnan 1888 kuudesluokkalaisesta oppilaasta 95 luokal-ta. Oppilaiden osaamista mitattiin lukuaineiden keskiarvolla ja päättelytehtävissä suoriutumi-sella, ja motivaatiota tavoiteorientaatiokyselyn perusteella. Aineiston analyysissä käytettiin varianssikomponenttianalyysiä ja regressioanalyysiä. Tutkimuksen tulosten mukaan luokkien välillä oli havaittavissa eroja sekä lukuaineiden kes-kiarvossa että päättelytehtävissä suoriutumisessa. Motivaation osalta luokkien välisiä eroja oli havaittavissa oppimis- ja saavutusorientaatioissa, mutta erot olivat suoriutumisessa ha-vaittuja eroja pienempiä. Tutkituista taustatekijöistä luokkien välisiä eroja suoriutumisessa se-littivät eniten oppilaiden äitien koulutustausta ja luokan suomenkielisten oppilaiden osuus. Eri-tyistä tukea saavien oppilaiden osuus oli yllättäen positiivisesti yhteydessä lukuaineiden kes-kiarvoon, mutta ei päättelytehtävissä suoriutumiseen. Tehostettua tukea saavien oppilaiden osuus ei ollut yhteydessä luokkatason suoriutumiseen.The differences between Finnish schools have been small compared to other countries in in-ternational comparisons. In contrast, the differences between classes have been remarka-ble. These differences have also been discovered to grow over years and thereby differenti-ate learning results of pupils. Potential reason for the differences is that the pupils of different performance level and background are divided into classes unevenly. In Finland, pupils re-ceiving special support are increasingly being taught inclusively in general education class-rooms instead of separate special classes. One objective of this study is to find out if the proportion of pupils receiving intensified or special support is related to the average perfor-mance of the class. The main objective of this Master’s Thesis was to find out whether there were differences between classes in performance and motivation, and which factors explain the possible variation. In addition to the proportion of pupils receiving intensified and special support, this study takes into account the proportion of pupils with immigrant background and the educational background of pupils’ mothers. The research data was part of the Centre of Educational Assessment’s Learning to Learn Assessment data from 2016. The participants of this study consisted of 1888 6th graders in 95 classes in one municipality in Southern Finland. The performance of the pupils was measured by their average grades in theoretical subjects and their performance in logical reasoning tasks. Motivation was assessed by a goal orientation questionnaire. Variance components analysis and regression analysis were used to analyze the data. This study discovered differences between classes in their average grades and perfor-mance in reasoning tasks. There were also smaller differences between classes in learning orientation and achievement orientation. According to this study, the higher education of the pupils’ mothers and the proportion of Finnish-speaking students in a class predicted higher grades and performance in class-level. Surprisingly, the proportion of pupils that received special support had a positive connection with the average grade of the class. However, it was not connected to the performance in reasoning tasks at class level. The proportion of pupils receiving intensified support was not connected to performance in class-level