Arctic Imaginaries : Poststructuralist Discourse Analysis of Chinese and Japanese Arctic Policy

Kiinnostus arktisia alueita kohtaan on kasvanut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Ilmastonmuutoksen eteneminen on aiheuttanut maailmanlaajuista huolta, mutta myös lisännyt mahdollisuuksia hyödyntää aluetta taloudellisesti. Jäätiköiden sulaminen ja muut arktisen alueen ympäristömuutokset mahdollistavat merenalaisten öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämisen sekä arktisten merireittien avaamisen. Suomen ja Venäjän kaltaisten arktisten maiden lisäksi myös ei-arktiset maat, kuten Kiina ja Japani, ovat viime vuosina julkaisseet omat arktista aluetta koskevat strategiansa. Tutkielmassani tarkastelen Kiinan ja Japanin arktisen alueen politiikkaa diskurssianalyysin keinoin. Tarkoituksenani on selvittää, millaisia merkityksiä arktinen alue saa Kiinan ja Japanin arktisissa diskursseissa ja miten maat rakentavat itselleen identiteettiä ja legitimiteettiä arktisina toimijoina. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen kehittämään poststrukturalistiseen diskurssiteoriaan. Teoriassa keskeistä on oletus siitä, että diskurssit sekä kuvaavat että rakentavat sosiaalista todellisuutta. Tarkastelen tutkimuksessani myös fantasian roolia Kiinan ja Japanin arktisessa diskurssissa. Tämä analyysi perustuu Jason Glynosin ja David Howarthin käsitteeseen fantasmaattisista logiikoista (logics of the fantasmatic). Tutkielma on vertaileva tapaustutkimus, jonka aineisto koostuu englanninkielisistä Kiinan ja Japanin arktista politiikkaa käsittelevistä puheista, lausunnoista, asiakirjoista ja muista poliittisista teksteistä. Kaikki tekstit ovat valtiollisten tahojen tuottamia ja edustavat maiden virallista linjaa globaalissa arktisessa diskurssissa. Tekstit sijoittuvat aikavälille 2010–2018. Tuloksista käy ilmi, että Kiinan ja Japanin arktisissa diskursseissa on paljon yhtymäkohtia. Kansainvälinen yhteistyö, tiede ja ympäristö esiintyvät teemoina molemmissa diskursseissa, joskin eri painotuksin. Yhteneväisyyksien ohella analyysi paljastaa myös ainutlaatuisia piirteitä maiden diskursseista. Näistä merkittävimpiin lukeutuu fantasian rooli Kiinan keskeisenä diskursiivisena strategiana sekä Japanin identiteetti merten suurvaltana ja tieteen edelläkävijänä