Ruuantuottajien näkemyksiä ja kokemuksia kierrätyslannoitteiden käytöstä ja kehitystarpeista

Suomessa muodostuu merkittäviä määriä ravinnerikkaita biomassoja, joita voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin lannoitteina. Erityisesti biokaasun tuotannon lisääminen edistäisi biomassojen hyödyntämistä. Suomen hallitusohjelman tavoitteena on lisätä kotieläintuotannon lannan ja yhdyskuntalietteiden prosessointia. Prosessoinnin myötä muodostuu uusia kierrätyslannoitteita. Jotta kierrätyslannoitteiden käyttö saadaan edistettyä, tulisi huomioida myös ruuantuottajien tarpeet ja näkemykset. Tämän selvityksen tavoitteena oli selventää ruuantuottajien näkemyksiä kierrätyslannoitteiden käytön mahdollisuuksista ja esteistä sekä kartoittaa kokemuksia niiden käytöstä. Selvityksiä, joissa tarkastellaan eurooppalaisten ruuantuottajien näkemyksiä kierrätyslannoitteiden käytöstä, on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vähän. Tässä selvityksessä laadittiin ruuantuottajille kysely, johon saatiin yhteensä 649 vastausta ympäri Suomea. Kyselyn tulosten perusteella ruuantuottajat suhtautuivat kierrätyslannoitteiden käyttöön myönteisesti, ja olisivat halukkaita lisäämään kierrätyslannoitteiden käyttöä. Lähes kolmannes vastaajista olisi valmis levittämään kierrätyslannoitteita koko peltoalalleen. Erityisesti luomutuottajat olivat kiinnostuneita kierrätyslannoitteiden käytön lisäämisestä. Kierrätyslannoitteiden käytön uskottiin parantavan maan laatua ja rakennetta väkilannoitteisiin verrattuna, ja edistävän maan kasvukuntoa ja sadontuottokykyä. Kierrätyslannoitteiden arvioitiin myös tukevan mineraalilannoitteiden käyttöä. Vastaajat mainitsivat kierrätyslannoitteiden hinnan olevan olennainen kierrätyslannoitteiden käyttöä edistävä tekijä. Lisäksi kierrätyslannoitteilta toivottiin hajuttomuutta ja helppoa levitettävyyttä. Kierrätyslannoitteissa ei saisi myöskään olla lääkejäämiä. Vaikka vastaajat suhtautuivat kierrätyslannoitteiden käyttöön myönteisesti, arvioitiin että kierrätyslannoitteista tarvitaan lisää sekä tutkimustietoa että kokemusperäistä tietoa esimerkiksi muilta viljelijöiltä. Ruuantuottajat vierastivat puhdistamo- ja ihmisperäisten raaka-aineiden käyttöä kierrätyslannoitteiden raaka-aineina, ja arvelivat myös asiakkaidensa suhtautumisen olevan kielteistä. Erityisen huolissaan oltiin lääkejäämistä ja hormoneista. Noin kolmannes vastaajista oli hyödyntänyt kierrätyslannoitteita, pääasiassa eläinten lantaa. Näiden vastaajien kokemukset olivat pääsääntöisesti positiivisia, ja he olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä kierrätyslannoitteiden käyttöön. Enemmistö vastaajista kertoi kierrätyslannoitteiden hankinnan, varastoinnin ja levityksen sujuneen ongelmitta, tai koki ongelmat vähäisiksi. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että viljelijän kierrätyslannoitteiden käyttöä tulisi tukea. Yli puolet vastaajista piti käyttöopastusta sopivana tukimuotona, mutta myös rahallista tukea kaipasi lähes puolet vastaajista. Avoimissa vastauksissa osa vastaajista totesi, että tukimuotoja ei tarvita lainkaan jos kierrätyslannoitteiden hinta saadaan kilpailukykyiseksi väkilannoitteiden kanssa. Kattavan ruuantuottajille suunnatun kyselyn tulosten perusteella kierrätyslannoitteisiin suhtaudutaan siis myönteisesti. Tämän kyselyn tulokset saattavat kuitenkin antaa todellisuutta myönteisemmän kuvan, sillä vastaajissa oli paljon luomutuotannon harjoittajia, joiden näkemykset kierrätyslannoitteiden käytöstä ovat myönteisempiä kuin tavanomaista tuotantoa harjoittavien näkemykset. Kierrätyslannoitteiden käytön esteenä ovat lähinnä niiden saatavuus (erityisesti prosessoitujen kierrätyslannoitteiden osalta) ja hinta. Vastaajat olivat huolissaan tiettyjen kierrätyslannoitteiden raaka-aineiden (erityisesti puhdistamolietteiden) käytöstä niihin liittyvien terveysriskien vuoksi. Myös lainsäädäntö voi tulevaisuudessa vaikuttaa kierrätyslannoitteiden käyttömahdollisuuksiin