Helsingin Sanomien uskonnollinen uutisointi uskonnollista juhlista 2011–2016

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Helsingin Sanomien uskonnollista uutisointia uskonnollisista juhlista. Tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat: (1) Mitä uskonnollisista juhlista uutisoidaan Helsingin Sanomista (2) Miten uskonnollista juhlista kirjoitetaan ja (3) Onko uskonnollisten juhlien uskonnollisten uutisoinnin näkyvyydessä eroja tai muutoksia tarkasteluajanjaksolla. Tutkimus on laadullinen ja tutkielman aineiston analysointimetodina on käytetty sisällönanalyysia. Helsingin Sanomat on valittu tutkimuksen aineistolähteeksi, sen valtakunnallisuuden ja laajan levikin johdosta. Helsingin Sanomilla on merkittävä yhteiskunnallinen asema ja sanomalehti on osa suomalaista yhteiskuntaa sananvapauden johdosta. Tutkimusaineisto on kerätty 2011–2016 välisenä aikana ilmestyneistä Helsingin Sanomista. Analysoitavaksi tutkimusaineistoksi on valittu neljä tarkkailujaksoa. Nämä tarkkailujaksot ovat joulu, pääsiäinen, ramadan ja hanukka. Tutkimuksen tarkkailujaksot ovat valittu mukailemaan Suomen ja erityisesti pääkaupunkiseudulle ominaista uskonnollista kenttää. Aineistosta ilmeni, että Suomen uskonnollinen kenttä heijastuu Helsingin Sanomien uutisointiin. Kristillisistä juhlista uutisointiin verrattain enemmän ja monipuolisemmin kuin islamin ramadanista. Samoin vähemmistöuskonnon asemassa olevasta juutalaisten hanukkasta uutisointiin ramadania vähemmän. Helsingin Sanomien uskonnollinen uutisointi kristillisistä juhlista toistivat uskonnolliseen juhlaan liittyviä teemoja tarkkailujaksojen sisällä. Samoin ramadanista uutisointi keskittyi ramadanin paastoon ja id al-fitrin viettoon. Aineistosta ilmeni myös ramadanista uutisoinnin kasvu, joka selittyy kasvaneen maahanmuuton ja uskonnon kentän monimuotoistumisella Euroopassa ja Suomen uskonnollisella kentällä. Hanukkaan liittyvän uutisoinnin vähyys voidaan nähdä olevan sidoksissa juutalaisten vähäiseen määrään Suomen uskonnollisessa kentässä. Tutkimuksen perusteella tuli yksiselitteisesti ilmi, että kristillisillä juhlapyhillä on vahva asema ja merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuitenkin on selvää, että Helsingin Sanomien tarkoitus ei ole toimia yhteiskunnallisena kalenterina uskonnollisista juhlista. Tutkimuksessa ilmeni, että Helsingin Sanomien uutisoimista uskonnollisista juhlista ilmeni ensinnäkin luterilaisten perinteiden näkyvyys ja toiseksi Suomen uskonnollisen kentän monimuotoistuminen, erityisesti islamin myötä, tutkimuksen tarkkailujaksojen aikana