Kommunikointi moniammatillisessa hoitotiimissä : mukaillen Elossa 24h -sarjaa

Moniammatillisessa hoitotiimissä toimiva kommunikointi lukeutuu yhdeksi tärkeimmäksi komponentiksi yhteistyön onnistumisen näkökulmasta. Kommunikoinnin tehokkuuden kehittäminen on terveydenhuollossa maailmanlaajuinen prosessi. Opinnäytetyön tavoitteena on laajentaa käsitystä käytännön työskentelyalueilla tapahtuvasta kommunikoinnista terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä. Tutkimusaineistona ovat Elossa 24h-sarjan kahden hoitajan ja hoitajan sekä lääkärin väliset puhetilanteet. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista tutkimusta, missä teoriaa rakennetaan usein induktiivisesti eli yksittäisistä esimerkeistä edetään yleisempiin näkökantoihin. Elossa 24h-sarjassa yksittäiset kommunikointitilanteet toimivat esimerkkeinä, joita vedetään laajempiin kommunikatiivisiin teorioihin. Analyysissä erotellaan puheenvuorot tehtävä- ja sosioemotionaalisen tason jaotteluun sekä sanatason että käytännön toimialuejaotteluun. Päätuloksina havaitaan tehtäväkeskeisten puheenvuorojen valta-asema, negatiivisten sosio-emotionaalisten puheenvuorojen puuttuminen Elossa 24h -sarjasta sekä lääkäri-hoitaja työparin kommunikaatiossa esiintyvät tehtävien loppuunsaattamisen jälkeiset kiittelyt ja tehdyn työn arvioinnit. Sen sijaan vastaavassa tilanteessa kahden hoitajan välillä ei useinkaan esiinny tällaista. ISBAR-protokollaa käytetään aktiivisesti hoitoympäristöissä ja käytössä oleva terminologia on pääosin suomenkielistä. Johtopäätöksinä huomataan kommunikaation tärkeys sekä moniammatillisen tiimin voimavarat potilaan hoitoketjussa välttämättömiksi. Laajempiin konteksteihin sitoen talous, yhteiskunta sekä politiikka taustoittavat kommunikointia terveydenhuollossa. Kommunikaation onnistumisella potilaille aiheutuvien haittatapahtumien määrää voidaan alentaa merkittävästi. Jatkotutkimuksessa voisi jalkautua terveydenhuollon kenttätyöhön, videoida ja havainnoida toimialueittain, vaikkapa akuuttihoitohuoneen, kommunikointia. Hoitajia ja lääkäreitä voisi haastatella teemahaastattelun keinoin, jolloin tulokset voisivat olla vieläkin luotettavampia tutkimusmetodien monipuolisemman käytön vuoksi.Communicating in multiprofessional care team is one of the most important components of a successful co-operation. Developing communication efficiency is a worldwide process in healthcare. The aim of this Bachelor's Thesis is to broaden the understanding of work area communication between healthcare professionals. The research material is the conversations between the nurses and between the nurses and the physicians in the Elossa 24h -series. Qualitative analysis has been used as a research method. In this type of analysis the theory is often constructed inductively, or individual examples are assembled into a general perspective. In the Elossa 24h -series, individual communication situations act as examples which are combined into broader communicative theories. The analysis divides the statements into two categories on task and socio-emotional level. The statements are also analyzed on the word level and the practical domain level. The main results of the study are the dominance of task-centered interventions, the absence of negative socioemotional speech from the Elossa 24h -series and the differences between nurse-doctor and nurse-nurse communication. After finishing task, in doctor to nurse communication, the praises and task assessments get highlighted. The same does not happen in nurse to nurse communication. The other results are the active use of ISBAR-protocol in the care units and the use of mainly Finnish terms. Conclusions note the importance of communication and the assets of a multiprofessional team in the patient's care chain. In broader context, economy, society and politics provide a background for communication in healthcare. Functional communication prevents from any harm happening to the patient. In a further study, one could go in the fieldwork of health care videotape and observe the area of operation, such as communication in the acute treatment room. Nurses and doctors could be interviewed by means of theme interviews. So the results could be even more reliable because of the versatile use of research methods