Tasa-arvoselvitys ja tasa-arvon edistämissuunnitelma levy-yhtiöille

Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n jäsenyhtiöille tasa-arvoselvitys ja toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi. Tarkoituksena oli selvittää, miten kohdeyhtiöiden johto ja henkilöstö ovat kokeneet tasa-arvon toteutuvan heidän nykyisessä työpaikassaan tai yhtiössään sekä onko yhtiöissä koettu tai havaittu häirintää. Lisäksi selvitettiin, millaisilla toimenpiteillä tasa-arvoa kohdeyhtiöissä tulisi edistää. Tutkimus toteutettiin, koska Musiikkituottajat – IFPI Finland ry oli allekirjoittanut Music Finlandin koordinoiman Yhdenvertainen musiikkiala -hankkeen teesit, jotka on luotu edistämään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta musiikkialalla. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta. Aineistoa kerättiin käyttämällä Webropol-verkkoalustan verkkokyselyä. Kyselytulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla, jossa tuloksille tehtiin ristiintaulukointeja perusteellisempaa tarkastelua varten. Laadullinen tutkimus tehtiin toteuttamalla teemahaastattelut kolmelle tutkittavista yhtiöistä. Haastattelut äänitettiin ja äänitteet litteroitiin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä analyysimenetelmällä. Tasa-arvokyselyn tuloksissa tasa-arvoisimmiksi koettiin työtehtävien jakaminen sekä henkilöiden sijoittuminen eri työtehtäviin, joihin oli tyytyväisiä noin 90 prosenttia vastaajista. Tyytymättömyyttä koettiin eniten päätöksenteon ja palkkauksen tasa-arvossa. Tyytymättömyyttä koettiin myös johdon miesvaltaisuudessa. Tyytymättömyyttä koki eniten henkilöstö ja henkilöstön joukosta etenkin naiset. Ikäryhmistä tyytymättömyyttä kokivat eniten alle 36-vuotiaat. Kohdeyhtiöiden johtoryhmälle tehdyissä haastatteluissa tuli esiin, että tyytymättömyys saattoi johtua kommunikaation puutteesta. Johtopäätöksenä todettiin, että lisäämällä avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja keskusteluja johdon ja henkilöstön välille nämä kokemukset voitaisiin korjata. Seksuaalista häirintää tapahtui lähinnä verbaalisella tasolla. Haastateltavien johdon edustajien tietoon ei kohdeyhtiöissä ollut tullut häirintätapauksia. Voitiin päätellä, että kun häirintää on koettu tai havaittu, siitä ei ole ilmoitettu. Todettiin, että häirintää kokeneita tai havainneita on rohkaistava ilmoittamaan tapauksista. Tuloksiin perustuen yhtiöille tehtiin toimenpide-ehdotukset