Kuparisulfaatin ja amoksisilliinin vaikutus lietelannan mädätyksessä.

Biokaasun tuotannossa ja sen kannattavuudessa yksi ratkaisevista tekijöistä on siihen käytettävän raaka-aineen ominaisuudet. Tästä syystä on tärkeää tutkia raaka-aineissa olevia, prosessia mahdollisesti vahingoittavia aineita. Lietelanta on yksi biokaasuprosessissa yleisesti käytetyistä raaka-aineista. Siihen voi päätyä inhiboivia aineita esimerkiksi eläinten hoidon yhteydessä. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan kuparisulfaatin ja amoksisilliinin vaikutusta lietelannan mädätykseen, ja erityisesti niiden merkitystä mädätyksestä saatavan biokaasun ja metaanin tuottoihin. Kumpaakin kemikaalia käytetään maataloudessa melko laajasti eläinten terveyden ylläpitoon: kuparisulfaatilla hoidetaan sorkkia, amoksisilliinillä erilaisia tulehduksia. Tutkimus on tehty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla toimivalle SmartEffluents -hankekokonaisuudelle osana tutkimussarjaa, jossa on selvitetty maatalouden jäte- ja sivuvirtojen biokaasun tuotannon mahdollisuuksia. Tutkimus toteutettiin 28 vuorokauden kestoisena panoskokeena Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ympäristölaboratoriolla. Kummankin kemikaalin vaikutuksia tutkittiin kahdella eri pitoisuudella – 0,1% sekä 0,01%. Mädätettävistä syötteistä määritettiin kertyneen biokaasun määrät sekä metaanipitoisuudet muutaman päivän välein. Biokaasumittaukset tehtiin vesivaa’alla ja metaanipitoisuudet määritettiin kaasukromatografilla. Kuparisulfaatti vaikutti mädätysprosessiin selkeämmin kuin amoksisilliini. Erityisesti kuparisulfaatin suuremmalla pitoisuudella haittaava vaikutus sekä biokaasun määrään että sen metaanipitoisuuteen on ilmeinen. Myös amoksisilliinin pitoisuuksien tulokset osoittavat vaikutusta olevan, vaikka ne eivät ole aivan yhtä selkeitä. Huomiota herätti amoksisilliinin kerääntyvän biokaasun ja metaanin tuoton epävakaisuus. Näiden tulosten perusteella on syytä tarkastella kuparisulfaatin pitoisuuksia sorkkakylvyissä, erityisesti maatiloilla, joilla on käytössä biokaasulaitos. Amoksisilliinin epävakaan prosessin vuoksi hajoaminen tapahtuu mahdollisesti hitaammin. Mikäli sitä päätyy biokaasuprosessiin, tulisi miettiä sen mahdollista vaikutusta sopivaan viipymäaikaan. Kummankin aineen kohdalla olisi hyödyllistä tutkia vaikutuksia lietelannan yhteismädätyksessä jonkin maatalouden sivuvirran kanssa