Lempivaatteesta roskaksi : etnografinen tutkimus kuluttajien jätesuhteesta ja tekstiilin poistokäytännöistä

Tämän etnografisen pro gradu -tutkielman aiheena on tekstiilijäte ja se, miten tekstiilin poistokäytäntöjen avulla kotitalouksissa annetaan tekstiilijätteelle erilaisia merkityksiä ja mitä nämä merkitykset kertovat kuluttajien jätesuhteesta. Tekstiilijätteeseen kiteytyy vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, jossa kulutuksesta on tullut harrastuksen omaista toimintaa, jonka merkityksiä ei pysähdytä arjessa tarkastelemaan. Tutkielman kohteena on viisi suomalaista kuluttajaa, joiden kodit ja vaatekaapit ovat toimineet tutkielmanteon kenttänä. Tutkimusta on tehty visuaalisen etnografian menetelmin ja käytäntöteoreettisesta linssiä hyödyntäen. Käytäntöteoria tarjoaa reittejä tutkittavien arkisiin käytäntöihin ja niiden merkityksiin. Aineistoa on analysoitu teoriaohjautuvan sisällönanalyysin keinoin. Tutkielmassa esitetään, että tekstiilijätteen merkitykset syntyvät kuluttajien poistokäytännöissä aina suhteessa vaatteen identiteettiin. Lisäksi merkityksiin vaikuttavat tutkittavan sosiaalinen ja fyysinen ympäristö, sosiaalinen tausta, elämäntilanne sekä yhteiskunnallinen jätehuoltojärjestelmä. Näiden tekijöiden keskellä, kuluttaja tuottaa arkisia käytäntöjä, joiden avulla järjestelee elämäänsä ja ympäristöään. Vaate- ja tekstiiliteollisuus ovat jatkuvasti muutoksessa ja yhteiskunnallinen paine muuttaa teollisuutta vastuullisten toimien mukaiseksi painostaa teollisuutta kehittymään. Tulevaisuudessa olisi tutkittava ilmiötä, eli tekstiilijätteeseen liittyviä poistokäytäntöjä, laajemmassa viitekehyksessä, ottaen huomioon mahdolliset muutokset kierrätysjärjestelmässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa