Itse arvioidun sosiaalisen aseman ja perheen sosiaalisen taustan yhteys yhdeksäsluokkalaisten kouluun kiinnittymiseen

Sosiaalinen perhetausta on yhteydessä nuorten koulumenestykseen ja koulutusvalintoihin. Sosiaalisen aseman ja nuoren kouluun kiinnittymisen välisestä yhteydestä on toistaiseksi niukasti tutkimustietoa, etenkin nuorten oman näkemyksen tavoittavilla mittareilla tarkasteltuna. Kouluun kiinnittymisen taustatekijöiden tuntemus on tärkeää, sillä vahvan kouluun kiinnittymisen on havaittu muun muassa edistävän koulutuksellista sinnikkyyttä sekä ennakoivan koulumenestystä ja siirtymistä peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutukseen. Tämän artikkelimuotoisen pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko nuorten sosiaalisen aseman ja kouluun kiinnittymisen välillä yhteyttä. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa tekijöistä, jotka ovat yhteydessä suomalaisten nuorten kouluun kiinnittymiseen. Tutkimuksessa käytettiin aineistoa, joka on alun perin kerätty vuonna 2014 oppimisen ja hyvinvoinnin yhdistävään hankkeeseen nimeltä Metropolialueen nuorten siirtyminen yläkoulusta toiselle asteelle: Osaaminen, motivaatio ja hyvinvointi (MetrOP). Kyselytutkimuksen vastaajina toimivat Helsingin metropolialueen 14 kunnan yhdeksäsluokkalaiset nuoret (N=7 738). Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Aineiston kuvailussa käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia sekä keski- ja hajontalukuja. Kouluun kiinnittymisen yhteyttä selittäviin tekijöihin tarkasteltiin ryhmäkeskiarvojen avulla ja analyysimenetelmänä käytettiin varianssianalyysiä (Anova). Kaikki analyysit toteutettiin sukupuolittain jaoteltuina. Tulosten perusteella yhdeksäsluokkalaiset nuoret olivat melko hyvin kouluun kiinnittyneitä, eikä tyttöjen ja poikien kiinnittymisen vahvuudessa ollut eroa. Sosiaalisen aseman todettiin olevan yhteydessä kouluun kiinnittymiseen. Itse arvioitu korkea sosiaalinen asema merkitsi molemmilla sukupuolilla vahvempaa kouluun kiinnittymistä. Tytöillä vanhempien korkea koulutus ja pojilla vanhempien työssäkäynti olivat yhteydessä vahvempaan kiinnittymiseen. Muista tekijöistä koulusta saatu tuki vahvisti ja pinnaaminen heikensi kouluun kiinnittymistä molemmilla sukupuolilla. Pojilla maahanmuuttajatausta oli yhteydessä kiinnittymiseen. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että kouluun kiinnittyminen on monitahoinen ilmiö, johon on yhteydessä useita itsenäisiä tekijöitä. Voidaankin päätellä, että mitä useampia riskitekijöitä nuoren koulupolulle kasautuu, sitä todennäköisemmin hän myös kiinnittyy huonosti kouluun. Myönteisillä sosiaalisilla koulukokemuksilla voidaan vahvistaa nuorten kouluun kiinnittymistä. Tuloksia voidaankin hyödyntää esimerkiksi nuorten kouluhyvinvoinnin ja opetustyön kehittämisessä