Psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintamalli

Työhyvinvoinnin kehittämiseen on Suomessa panostettu jo pitkään, mutta panostus on ollut vielä vähäistä potentiaalisiin hyötyihin nähden. Ainoastaan hyvinvoiva henkilöstö kykenee työskentelemään tehokkaasti, oppimaan, kehittymään sekä tuottamaan luovia ratkaisuja ja uusia innovaatioita. Työhyvinvointia ei voida tuoda työyhteisöön tai organisaatioon ulkoa päin vaan kaikki omalla toiminnalla edistämme työhyvinvointia ja olemme siitä vastuussa. Työhyvinvointi on jokaisen asia työpaikalla. Tämä kehittämistehtävä on osa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmaa. Kehittämistehtävän tuloksena on psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintamalli Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kliinisen radiologian röntgenhoitajille. Kehittämistehtävän teoreettinen viitekehys sisältää tietoa työhyvinvoinnin kokonaisuudesta; psykososiaalisista riskeistä ja – kuormitustekijöistä, psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinnasta. Työhyvinvoinnin portaita on käytetty tunnistaakseen psykososiaaliset kuormitustekijät. Kehittämistehtävän aineisto kerättiin kahdessa työpajassa kliinisen radiologian kuudelta vapaaehtoiselta röntgenhoitajilta. Työpajoissa selvitettiin vastauksia valittuihin teemoihin. Aineisto kerättiin kahta työpajamenetelmää käyttämällä; MeWeUs-menetelmällä ja Minuuttikierrosmenetelmällä. Työpajoissa selvitettiin keskeisimmät kolme tekijää, jotka kuormittavat työntekijöitä eniten. Näitä olivat: Puutteellinen kommunikointi ylemmän johdon kanssa, heikko perehdytys ja liian vähän henkilökuntaa vs. työmäärä. Työpajoissa selviteltiin myös hyvinvoinnin tekijöitä kliinisellä radiologilla. Kehittämistehtävän tavoitteena on parantaa/edistää/kehittää työhyvinvointia kliinisellä radiologialla. Kehittämistehtävän tuotoksena on psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintamalli, joka sisältää työpajojen tulokset ja tuloskortit (BCS) kolmen keskeisen psykososiaalisen kuormitustekijän osalt