Hoitotyön opiskelijoiden elvytysvalmiudet

Hoitolaitoksessa tapahtuvassa sydänpysähdyksessä paikalla on usein ensimmäisenä sairaanhoitaja. Sairaanhoitajan on kyettävä aloittamaan elvytystoimet, hälyttämään lisäapua ja jatkamaan hoitoelvytystä ilman lääkärin läsnäoloa. Tutkimusta elvytysvalmiuksista on tehty jonkin verran, mutta valmistuvien hoitotyön opiskelijoiden elvytysvalmiuksiin kohdistuvaa tutkimustietoa on melko vähän. Tämän tutkimuksen tilaajana toimii Oulun ammattikorkeakoulu. Viimeisin Oulun ammattikorkeakoulussa tehty vastaava tutkimus on vuodelta 2010. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitoelvytysvalmiuksia simuloidussa elvytysharjoituksessa. Työn tavoitteena oli tuottaa havaintoihin perustuvaa, autenttista tutkimustietoa hoitotyön opiskelijoiden hoitoelvytysvalmiuksista simuloiduissa tilanteissa. Tavoitteena oli saada aikaan elvytysosaamisen tilaa selkeästi kuvaava raportti. Tutkimus oli laadullinen havainnointitutkimus. Tutkimus toteutettiin havainnoimalla opiskelijoiden viimeisiä elvytyksen simulaatio-oppitunteja. Havainnoituja ryhmiä oli yhteensä 11. Paineluelvytystä ja ventilointia arvioitiin myös yksilösuoritteina. Havainnoituja yksilöitä oli yhteensä 18. Apuna havainnoinnissa käytettiin strukturoitua tarkkailulomaketta ja videointia. Videoinnilla varmistettiin analysoinnin laatua ja lisättiin tutkimuksen luotettavuutta. Pääasiallisena tietolähteenä ja arviointiperusteena on käytetty uusinta elvytyksen Käypä hoito -suositusta. Tietoja on täydennetty ensi- ja akuuttihoitotyön kirjallisuudella sekä kansallisilla ja kansainvälisillä tutkimuksilla. Tutkimustuloksiksi muodostui kuusi pääluokkaa, jotka olivat elottomuuden toteaminen, paineluelvytys, hengityksen hoito ja ventilaatio, defibrillaatio, elvytyksen lääkehoito sekä ryhmän toiminta ja johtaminen. Hoitotyön opiskelijoiden hoitoelvytysvalmiuksissa oli yleisesti vakaviakin puutteita eikä osaaminen ollut Käypä hoito -suosituksen mukaisella tasolla. Erityisesti puutteita oli painelussa, ventilaatiossa, rytmin tunnistamisessa ja defibrilloinnissa, lääkehoidossa ja ei-teknisissä taidoissa. Ei-teknisistä taidoista haasteita tuottivat ryhmän sisäinen kommunikaatio ja roolijako sekä elvytyksen johtajana toimiminen. Elottomuus tunnistettiin ja todettiin kuitenkin hyvin. Tutkimus on hyödynnettävissä elvytysopetuksen kehittämiseen, sillä se antaa kuvan koulutuksella saavutetun elvytysosaamisen tasosta. Oulun ammattikorkeakoulu hyödyntää tutkimuksen tuloksia opetuksen kehittämiseen. Muita hyödynsaajia ovat muut oppilaitokset, opettajat ja opetuksen kehittäjät, tutkijat itse sekä kaikki elvytysosaamistutkimuksesta kiinnostuneet. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että elvytysopetusta on syytä kehittää. Elvytyksen hallitsevat sairaanhoitajat ovat merkittävässä roolissa sydänpysähdyspotilaan ennusteen kannalta.Nurse is usually the first responder in cardiac arrest situation inside the hospital. Nurse must be able to start cardio pulmonary resuscitation, call for help and continue advanced life support independently. There is some research about CPR skills and competencies but the studies are usually about nurses who have already graduated. There is less research about nursing students’ skills and competencies. Oulu University of Applied Sciences has assigned this study to us as bachelor thesis. Similar study in Oulu University of Applied Sciences has been made in 2010. The purpose of this study was to describe nursing students’ competencies to perform ALS and CPR in simulated situations. The aim of this study is to produce authentic and descriptive information about nursing students’ ALS skills and competencies in simulated situations. Material was collected by observing students’ last ALS simulations. Altogether observed were 11 groups and 18 individuals. A structured observance form was made and used and the situations were filmed to improve the reliability of the study and to help with the analyzing process. Assessment was based on Finnish Current Care Guidelines about resuscitation, literature and Finnish and international studies. The results are divided into six main categories. They are recognition of a cardiac arrest situation, compression, airway management and ventilation, defibrillation, medical treatment in cardiac arrest situation and teamwork and leadership skills. There were a lot of deficiencies in ALS skills and competencies among nursing students and the quality didn’t reach the level required on Finnish Current Care Guidelines. Students had difficulties performing compressions, ventilation, defibrillation and medical treatment and recognizing arrhythmias. Non-technical skills such as leadership and teamwork were also problematic for them. However, students recognized cardiac arrest situation well. This study can be used to develop and improve the quality of CPR and ALS training because it gives feedback about the level of skills that students have gained by education. Oulu University of Applied Sciences will use the results to improve the education. Also other learning institutions can use the results to improve the education. As a conclusion the CPR and ALS education should be improved. Nurses who can perform ALS have a significant role in the survival of cardiac arrest patients