Hengitysharjoitusten hyöty paniikkihäiriön hoidossa: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Paniikkihäiriöstä kärsii jossain elämän vaiheessa noin 1-3 % ihmisistä. Paniikkihäiriön hoitosuositusten mukaan itsehoidolla on merkitystä paniikkihäiriön aiheuttamien negatiivisten vaikutusten vähentämisessä. Hoitosuosituksessa itsehoitomenetelmillä viitataan joogan, meditaation ja erilaisten rentoutusharjoitteiden vaikutuksiin paniikkikohtauksien ennaltaehkäisemisessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista apua hengitysharjoituksista on paniikkihäiriön hoidossa sekä minkälaisia fysiologisia vaikutuksia hengitysharjoituksilla on. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitajien mahdollisuuksia käyttää lääkkeettömiä hoitotyön menetelmiä, kuten hengitysharjoituksia. Tavoitteena oli myös lisätä potilaiden omia mahdollisuuksia hoitaa paniikkihäiriötään. Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvailevana kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyöhön valikoitui seitsemän tutkimusartikkelia. Sisällönanalyysin avulla tulokset jaettiin kahteen ryhmään: hengitysharjoituksista saavutettu hyöty paniikkihäiriön hoidossa sekä hengitysharjoitusten fysiologiset vaikutukset paniikkihäiriön hoidossa. Tutkimustulosten perusteella hengitysharjoituksilla on tilastollisesti merkittäviä vaikutuksia parasympaattiseen hermostoon. Hengitysharjoituksilla saadaan parannettua myös hengitystekniikkaa sekä vähennettyä ahdistusta ja parannettua mielialaa. Hengitysharjoituksista on selkeää näyttöä ahdistuksen aiheuttamien oireiden hoitoon. Hengitysharjoitukset ovat lisäksi edullinen ja helppo tapa lievittää ahdistusta. Tästä syystä olisi mielenkiintoista nähdä enemmän hengitysharjoitusten hyödyntämistä osana paniikkihäiriön hoitoa. Tulevaisuudessa tarvitaan enemmän tutkimusnäyttöä hengitysharjoitusten hyödyistä erityisesti paniikkihäiriön hoidossa. One common form of anxiety disorder is the panic disorder. 1-3 percent of the human population suffer from the panic disorder at some point during their lifetime. According to the treatment guidelines, self-care plays a role in reducing the negative effects of this disorder. That self-care includes yoga, meditation and different relaxation techniques. These methods help in the prevention of panic attacks. The purpose of the thesis was to examine how breathing training would help in the treatment of the panic disorder, and what physiological effects breathing training has. The aim was to increase nurses´ possibilities to use non-pharmacological treatment methods, for example, breathing training methods, in the treatment of the panic disorder. Another aim was to enhance the patients´ own possibilities to treat their panic disorder symptoms. The method used in the thesis was a narrative literature review. The data search gave seven studies. According to content analysis, the results were divided into two groups: 1) the benefits gained from breathing training and 2) the physiological effects of breathing training in the treatment of the panic disorder. According to review, breathing training has a statistically significant effect on the parasympathetic nervous system. Breathing training improves breathing technique. It also improves mood and decreases anxiety. Breathing training may have significant benefits by decreasing the symptoms of anxiety and it is a cheap and easy way to decrease the symptoms. For this reason, breathing training could be more widely used in the treatment of panic disorder. There is a need for further research on the effects of breathing training in the treatment of the panic disorder