Ryhmämusiikkitoiminnan merkitys itse koettuun sosiaaliseen osallistumiseen

Taiteen ja kulttuurin vaikutukseen ihmisten hyvinvointiin on alettu kiinnittää viime vuosina entistä enemmän huomiota. On alettu puhua kulttuurihyvinvoinnista, joka pitää sisällään käsityksen, että ihminen on kulttuurin kokija ja toimija, jolla on kulttuurisia tarpeita ja oikeuksia. Taide- ja kulttuurilähtöisiä menetelmiä, kuten musiikkia on käytetty sosiaali- ja terveysalalla pitkään. Terapeuttisesti musiikkia on käytetty niin fyysisten kuin mielenterveyden ongelmien hoidossa yksilöiden ja ryhmien kanssa. Opinnäytetyössä on tarkasteltu ryhmämusiikkitoiminnan merkitystä sosiaaliseen osallistu-miseen. Sosiaalinen osallistuminen nähdään yhtenä terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä ja se on väylä sosiaalisen osallisuuden kokemiseen. Tietoa on kerätty laadullisella menetel-mällä haastattelemalla klubitalon musiikkitoimintaan osallistuneita. Vastauksia on tarkas-teltu ICF:n suoritukset ja osallistuminen, sekä Kanadalaisen toiminnallisuuden ja sitoutumi-sen CMOP-E mallin toimintaan sitoutuminen ja tuottavuus käsitteiden kautta. Tuloksista on käynyt ilmi, että ryhmämusiikkitoimintaan osallistuneiden sosiaalinen osallis-tuminen on lisääntynyt erityisesti ryhmän jäsenten välillä. Myös muuhun musiikkitoimin-taan osallistuminen on lisääntynyt ryhmätoiminnan ansiosta. Näiden lisäksi toimintaan osallistuneet ovat kokeneet saaneensa toiminnasta onnistumisen kokemuksia ja erilaisia hyvinvointivaikutuksia. Toiminta on myös vaikuttanut työhön ja opiskeluun liittyvissä pyrkimyksissä. Ryhmämusiikkitoiminnassa julkinen esiintyminen ja oman musiikin tekeminen on koettu erityisen merkityksellisenä toimintana ja jatkotutkimusta voitaisiin kohdentaa toiminnan lopputuotteen merkityksen kartoittamiseen sekä toiminnan vaikutuksiin osallistumisen kannalta laajemmin