Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden vuorovaikutuksen tukeminen – kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää tietoa, miten vaikeimmin kehitysvammaisen henkilön vuorovaikutusta kannattaa nykytiedon valossa tukea. Tavoitteena oli saada syventävää tietoa niistä vuorovaikutusta tukevista keinoista, joilla vaikeimmin kehitysvammainen henkilö saa onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia. Vaikeimmin kehitysvammaiset henkilöt toimivat varhaisten vuorovaikutustaitojen varassa. Vuorovaikutus on useimmiten sanatonta, ilmeisiin ja eleisiin perustuvaa. Heillä on kuitenkin samanlainen tarve vuorovaikutukseen kuin muillakin ihmisillä, vaikka heillä on usein puutteellinen kyky havaita ympäristöä ja olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Hoitohenkilöstön tulisi tunnistaa millä keinoilla kontakti ja vuorovaikutus voivat syntyä. Heidän vastuullaan on löytää sopivat väylät kontaktiin ja vuorovaikutukseen. Tutkimusaineisto koostui kuudesta englanninkielisestä ja kuudesta suomenkielisestä tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin sisällön teema-analyysin pohjalta. Analyysissä tulee esiin, että niin Suomessa kuin muuallakin vuorovaikutusta on tutkittu enimmäkseen hoitajan ja kehitysvammaisen henkilön välisenä prosessina. Tutkimusartikkeleista hahmottui kolme eri teemaa, joista käsin vuorovaikutuksen elementtejä voidaan tarkastella ja kehittää: 1. hoitajan vuorovaikutusosaaminen, 2. vaikeasti kehitysvammaisen henkilön ja hoitajan välinen vuorovaikutus, 3. yhteisö ja organisaatio. Julkaisujen pohjalta esiin nousseet teemat henkilökunnan mahdollisuuksista tukea vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden vuorovaikutusta ovat videon käyttö, LOVIT-elementtien käyttö, Voimauttava vuorovaikutus -menetelmän käyttö, HYP-tuokioiden pitäminen sekä ympäristö- ja tilaratkaisut. Jatkotutkimuksia aiheesta tarvitaan. Käypä hoito -suosituksesta löytyi vain yksi suositus, jonka voi katsoa liittyvän vaikeasti kehitysvammaisen henkilön vuorovaikutuksen tukemiseen. Suositus on julkaistu 24.1.2019 ja on nimeltään Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret)