Varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset kirjallisista töistä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda Hyvinkään kaupungin varhaiskasvatuksen hallinnolle tietoa varhaiskasvatuksen opettajien kirjallisiin töihin liittyen. Tarkoituksena oli myös löytää keinoja varhaiskasvatuksen kehittämiseen siten, että kirjallisten töiden määrää ei koettaisi niin suurena ja työllistävänä. Tavoitteena oli selvittää kuinka kuormittavina varhaiskasvatuksen opettajat kokevat kirjalliset työt, kuinka kirjallisten töiden tekeminen mahdollistuu arjessa sekä miten varhaiskasvatuksen opettajat kokevat kirjallisten töiden määrän vaikutukset pedagogiikan toteuttamisen laatuun lapsiryhmässä. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Hyvinkään kaupunki. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli ”Millaisena varhaiskasvatuksen opettajat kokevat kirjalliset työt ja niiden vaikutukset varhaiskasvatustyöhön?”. Varhaiskasvatusta ohjaaviin asiakirjoihin on viime vuosina tullut merkittäviä muutoksia. Uusimmat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on otettu käyttöön elokuussa 2017. Myös varhaiskasvatuslaki on uudistunut ja, se on tullut voimaan syyskuussa 2018. Näissä molemmissa korostuu pedagogiikka ja varhaiskasvatuksen opettajan pedagoginen vastuu. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on nykyisin velvoittava asiakirja. Nämä muutokset edellyttävät muutoksia varhaiskasvatuksen arjessa. Varhaiskasvatuksen opettajien suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaikaa onkin lisätty vuonna 2018. Opinnäytetyö on tutkielma, joka toteutettiin käyttämällä määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineiston keruu toteutettiin kyselylomakkein. Sähköinen kyselylomake lähetettiin kaikille Hyvinkään kaupungin varhaiskasvatuksessa työskenteleville varhaiskasvatuksen opettajille. Kyselyn vastaajista yli kaksi kolmasosaa koki, että kirjallisten töiden tekemiseen ei ole helppo löytää aikaa eikä niiden tekemiseen ei ole riittävästi aikaa. Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa ei ollutkaan käyttänyt viimeisen viikon aikana kirjallisten töiden tekemiseen niin paljon aikaa kuin niille kuuluisi. Vastaajista neljä viidestä koki, että kirjallisia töitä ei saa tehdä keskeytyksettä. Kirjalliset työt aiheuttivat huolta tai stressiä yli puolelle vastaajista. Kasvattajatiimiin työskentelyyn oltiin tyytyväisiä kirjallisten töiden suhteen. Kirjalliset työt koettiin hyödyllisiksi lapsiryhmän pedagogisen toiminnan kannalta. Niiden koettiin tukevan toiminnan suunnittelua, toteuttamista, arviointia ja kehittämistä sekä lisäävän pedagogisen toiminnan laatua. Aineiston perusteella tuli esiin, kuinka varhaiskasvatusta voisi mahdollisesti kehittää siten, että kirjallisten töiden määrää ei koettaisi niin suurena ja työllistävänä. Kehittämisehdotuksia olivat varahenkilön saaminen ryhmään varhaiskasvatuksen opettajan kirjallisten töiden tekemisen ajaksi sekä kirjallisten töiden tekemiseen pidempi yhtäjaksoinen aika ilman keskeytyksiä. Rauhallinen tila mahdollistaisi kirjallisten töiden tekemisen ilman keskeytyksiä