Turpeen vesitalouden parantaminen

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kuuden erilaisen kasvualustaseoksen sopivuutta taimikasvatuksessa. Opinnäytetyön tilaajana oli Kekkilä. Opinnäytetyöhön liittyen toteutettiin kasvualustakoe Lepaan kasvihuoneella loka – marraskuussa 2018. Tutkimus toteutettiin kahdella eri kastelukäsittelytavalla; kuiva- ja märkäkastelulla. Koekasvuseoksia oli yhteensä kuusi, joista kahdessa oli 0%, kahdessa 25% ja kahdessa 50 % erästä seoskomponenttia, jonka vaikutuksia kasvuseoksen kasvatusominaisuuksiin tutkittiin. Koekasviksi valittiin ahkeraliisa (Impatiens walleriana). Kasvatuskokeessa tehtiin mittauksia kokeen alussa, puolivälissä ja lopussa. Mittauksissa otettiin kasvuseoksista puristeneste, josta mitattiin johtokyky ja pH. Ensimmäinen puristeneste otettiin kaikista kasvualustoista, mutta kaksi viimeistä otettiin märkäkäsittelypöydistä. Lisäksi kokeen aikana seurattiin juurien kehittymistä niin kasvuseoksien kuin myös kastelukäsittelyjen välillä. Kokeen aikana kasvavista taimista otettiin runsaasti kuvia ja myös juurien kehitys kuvattiin kokeen lopulla. Kokeen lopussa taimista punnittiin tuorepainot. Tuloksissa laskettiin taimien itävyysprosentti, joka oli kaikilla kasvuseoksilla 93% ja 97% välillä. Kastelukäsittelyjen alun jälkeen osa itäneistä taimista lopetti kasvunsa, minkä takia tutkimuksessa laskettiin myös elinvoimaiset taimet. Puristenesteistä otetuissa johtokyvyissä näkyi iso lasku kaikkien kasvualustojen kohdalla. Kokeen alussa kasvuseosten johtokyvyt olivat välillä 3-4 dsm-1, mutta kokeen lopussa kaikkien johtokyvyt olivat lähes nollatasolla. Toinen puristenesteestä mitattu arvo eli pH oli noussut jokaisen kasvuseoksen kohdalla noin pH 6:sta pH 7:ään. Tuorepainoissa kasvuseoksien välillä ei ollut merkitseviä eroja. Märkäkäsittelystä saatiin kutenkin hieman isompia tuorepainoja kuin kuivakäsittelystä. Kastelukäsittelyjen väliset erot näkyivät erityisesti juurien kasvussa. Kuivakäsittelyssä juuret olivat hyvin pieniä, kun taas märkäkäsittelyn juuret kasvoivat kasvatuskennoista ulos pöydän pinnalle. Lopputuloksena tutkimuksesta voidaan sanoa, että seoskomponentilla ei havaittu olevan parantavia vaikutuksia turpeen vesitalouteen. Suurimmat erot kokeessa saatiin kastelukäsittelyjen välillä. Avainsanat Turve, kasvualusta, kasvukoe Sivut 21 sivua, joista liitteitä 2 sivu