Kenttäjohtajan vuoronaloituspalaverin kehittäminen Helsingin poliisilaitoksessa

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää poliisin kenttäjohtajan työvuoron alussa pitämää vuoronaloituspalaveria siten, että se tukisi Helsingin poliisilaitoksen Hälytys- ja valvontayksikön johtamisen kehittämistä. Kehittämistehtävässä pyrittiin haastatteluiden kautta kerätyn aineiston sekä tutkimuskirjallisuuden perusteella luoda kenttäjohtajan vuoronaloituspalaverille entistä jäsennellympi rakenne ja sen sisällöstä paremmin toimintayksikön tavoitteita palveleva. Työssä selvitettiin Hälytys- ja valvontayksikön henkilöstöä haastattelemalla sitä, miten vuoronaloituspalavereja heidän näkemystensä mukaisesti pidetään, mitä hyvää ja mitä huonoa niissä on, miten palavereja voisi kehittää paremmiksi ja voisiko niiden sisältöön sisällyttää myös strategisen tason teemoja. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka tiedonkeruumenetelmänä käytettiin strukturoitua haastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä poliisimiestä. Haastatteluiden kautta saatiin tietoa vuoronaloituspalaverien nykykäytänteistä sekä niiden kehittämistarpeista. Haastatteluiden perusteella luotiin vuoronaloituspalaverille rakenne, jonka sisältöön esitettyjä kehitysehdotuksia pyrittiin sisällyttämään. Työn tulokset nostivat esiin palaverikäytänteitä koskevia hyviä ja huonoja käytänteitä. Tutkimuksessa selvisi, että kenttäjohtajan tulisi valmistautua vuoronaloituspalaveriin hyvin. Tätä pitivät tärkeänä sekä palaveriin osallistuva miehistö että niitä pitävät kenttäjohtajat. Haastatteluissa selvisi myös, että palaverin yhteydessä olisi hyvä luoda yhteinen näkymä operatiivisesta tilanteesta. Palaverissa tulisi myös käsitellä ajankohtaisia tiedotus- ja koulutusasioita. Tutkimuksen tuloksena syntynyt vuoronaloituspalaverin rakenne ja esitetyt kehittämisehdotukset ovat apuna Helsingin poliisilaitoksen kenttätoiminnan johtamisen kehittämisessä, antaen tietoa siitä, minkälaisia palavereja vuoron alussa tulisi pitää ja mitä aiheita niihin tulisi sisällyttää. Opinnäytetyön kehittämisehdotuksissa mainitaan, että kenttätoiminnan johtamisen strategista vaikuttavuutta ja alipäällystön henkilöstöjohtamista tulisi tutkia enemmän. Laajentamalla haastateltavien määrää ja syventämällä tutkimuskysymyksiä voisi poliisin hälytys- ja valvontatoiminnan johtamisen kehittämisestä saada laajempaa vaikuttavuusanalyysia ja tätä kautta menetelmiä myös johtamisen kehittämistä varten