Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan kohtaaminen kotihoidossa : hoitajien tiedot ja taidot keskiössä

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa koulutusmalli mielenterveys- ja päihdehäiriöistä Hyvinkään kotihoidon käyttöön. Koulutusmallin tarkoituksena oli lisätä hoitohenkilökunnan tietoa mielenterveys- ja päihdehäiriöistä ja niiden vaikutuksista hoitosuhteeseen. Opinnäytetyön hyödynsaaja oli Hyvinkään kotihoidon työntekijät ja se on tehty Hyvinkään kotihoidon toimeksiannosta. Teoreettinen viitekehyksen aineiston avulla pyrittiin löytämään vastaus siihen, mitkä ovat keskeisiä tekijöitä luottamuksellisen ja turvallisen hoitosuhteen muodostumisessa kotihoidon työntekijän ja mielenterveys- tai päihdehäiriöisen asiakkaan välille. Teoreettiseen viitekehykseen käytettiin suomen- ja englanninkielistä aineistoa. Aineistot olivat pro gradu -tutkielmia, näyttöön perustuvaa tietoa, tieteellisiä tutkimuksia, tieteellisiä julkaisuja ja ammattikirjallisuutta. Teoreettisen viitekehyksen ja toimeksiantajan toiveiden pohjalta luotiin koulutusmali, jonka sisältö käsitteli yleisimpiä mielenterveys- ja päihdehäiriöitä, hoitosuhteen luomiseen ja mielenterveys- tai päihdehäiriöisen asiakkaan kohtaamiseen liittyviä tekijöitä. Koulutusmallissa käsiteltiin myös, kuinka mielenterveys- tai päihdehäiriö vaikuttaa asiakkaan toimintakykyyn. Sisällössä huomioitiin myös työturvallisuuden näkökulma. Tarkoituksena oli, että kotihoidon työntekijät voivat jatkossa pitää sabluunan pohjalta koulutusta työyhteisössä. Koulutusmallia voidaan hyödyntää täydennyskoulutuksessa ja uusien työntekijöiden perehdytysmateriaalina. Työhön liittyen toteutettiin kaksi koulutusta Hyvinkään kotihoidon henkilökunnalle. Koulutuksissa kerättiin palautetta erillisellä palautelomakkeella. Toimeksiantaja levittää koulutussabluunan koko Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän alueella toimiviin kotihoidon yksiköihin. Tarkoituksena oli tehdä koulutusmalliin muutoksia kahdesta koulutuksesta kerätyn palautteen perusteella. Palautteen määrän ja laadun perusteella ei muutoksia kuitenkaan toteutettu. Arviot koulutuksesta olivat varsin hyviä ja sanallista palautetta tuli vain kahdelta osallistujalta. Toinen näistä palautteista sisälsi toiveen käytännön esimerkeistä asiakkaan kohtaamiseen liittyen. Tästä muodostui jatkokehitysehdotuksemme ydin. Jatkossa koulutukseen voisi teoreettisen tiedon lisäksi sisällyttää myös käytännön harjoitteita. Käytännön harjoitteiden avulla työntekijöiden on mahdollista harjoitella asiakkaan kohtaamista ja löytää omia vahvuuksiaan. Käytännön harjoituksia sisältävässä koulutuksessa voisi huomioida myös mahdollisten uhkatilanteiden näkökulman