Mikrobiympin pakastamisen vaikutus biokaasun muodostumiseen koelaitteistossa

Biokaasua muodostuu, kun biomassaa hajotetaan mädättämällä. Biokaasua tuotetaan esimerkiksi kasvijätteistä, lannasta ja puhdistamo- sekä saostuskaivolietteistä. Ympillä tarkoitetaan biokaasua muodostavia mikrobeja sisältävää massaa, jolla biokaasuntuotanto käynnistetään. Tämän työn tavoitteena oli selvittää pakastetun ja pakastamattoman eli tuoreen mikrobiympin vaikutusta biokaasun muodostumiseen Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) AMPTS 2 -koelaitteistolla. Työn toimeksiantajana oli Oamkin luonnonvara-alan osaston NOISS -hanke. Kaasun muodostumista selvitetiin kahdella koe-erällä AMPTS 2 -koelaitteistolla, joka mittaa kaasun muodostumisen vuorokausittain. Ymppinä näissä kokeissa käytettiin Gasum Oulun biokaasulaitoksen reaktorista saatua lietettä ja syötteenä käytettiin purkkihernekeittoa. Kaasuntuotanto käynnistyi heti ensimmäisen vuorokauden kuluessa sekä pulloissa, jotka sisälsivät syötettä ja tuoretta ymppiä että pulloissa, joissa oli syötettä ja pakastettua ymppiä. Tuoreen ympin ja kasvishernekeiton yhdistelmän kaasuntuotanto tapahtui kuitenkin selvästi nopeammin verrattuna pakastetun ympin ja kasvishernekeiton yhdistelmään. Kaasun kokonaistuottopotentiaali saavutettiin jo vajaan viikon kuluessa, kun käytettiin tuoretta ymppiä. Sen sijaan pakastettua ymppiä käytettäessä kokonaistuottopotentiaali saavutettiin vasta 18 vuorokauden kuluttua. Kaasun määrä oli lähestulkoon yhteneväinen, käytetiinpä tuoretta tai pakastettua ymppiä. Mikäli halutaan tutkia kaasuntuotannon nopeutta, kannattaa laboratoriokokeissa käyttää tuoretta ymppiä. Tietoa kaasuntuotannon nopeudesta tarvitaan esimerkiksi uuden biokaasulaitoksen opti-maalista viipymää määritettäessä. Lisätutkimuksia tarvitaan muun muassa siitä, kuinka paljon ympin pakastusaika vaikuttaa mikrobien aktiivisuuteen. Myös lisäselvityksiä ympin pakastamisen vaikutuksesta kaasuntuotannon kokonaismäärään tarvitaan