Tavoitteet nuorten mielenterveyskuntoutuksessa

Mielenterveyden häiriöt voivat vaikeuttaa nuoruuden kehitystehtävien saavuttamista ja ilman asianmukaisia interventioita aiheuttaa sosiaalista syrjäytymistä, heikentynyttä elämänlaatua sekä kuluttaa yhteiskunnallisia resursseja. Mielenterveyskuntoutuksessa keskeistä on tavoitteiden asettelu, jonka avulla voidaan vaikuttaa kuntoutujan motivaatioon ja elämänlaatuun. Kuntoutuksen tavoitteiden tulisi olla yhteydessä yksilön kehitystehtäviin. Kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksessa on yhteiskunnallisen ja taloudellisen tarkastelun lisäksi tärkeä huomioida kuntoutujan omien tavoitteiden merkitys. Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärryksen lisääminen nuorten mielenterveyskuntoutuksessa tavoiteltavista asioista ja ilmiöistä sekä sitä kautta tavoitteiden asettelun kehittäminen. Tavoitteena oli mielenterveyskuntoutuksessa asetettujen tavoitteiden tarkasteleminen ja kuvaileminen. Laadullinen tutkimus toteutettiin käyttäen asumiskuntoutuksessa kerättyä rekisteritietoa, jota analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineistosta tunnistettiin kolme pääkategoriaa: Ikätasoiset toiminnalliset roolit, sosiaalinen osallisuus sekä sisäinen resilienssi. Toimiessaan ikätasoisten toiminnallisten rooliensa mukaisesti yksilö kykenee suuntautumaan kehitystehtäviinsä. Ikätasoiset toiminnalliset roolit viittaavat myös yksilön toimintakokonaisuuksiin. Sosiaalinen osallisuus on mahdollisuutta osallistua ympäristön toimintaan, kuten yhteiskuntaan ja yhteisöihin. Sisäinen resilienssi on psykologinen prosessi, jonka avulla yksilö pyrkii vaikeissa tilanteissa käyttämään henkilökohtaisia ominaisuuksiaan. Nämä kokonaisuudet ovat tutkimustiedon perusteella tiiviissä yhteydessä valtaistumisen, kuntoutumisen sekä toipumisen käsitteisiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nuorten mielenterveyskuntoutuksen tavoitteiden asettelussa keskeistä on kehitystehtävien huomioiminen sekä nuoren ja ammattilaisen välinen vuorovaikutussuhde. Mental health problems can make it difficult for the individual to achieve developmental tasks. Moreover, these difficulties without proper interventions can cause social exclusion, poor life quality and consume societal resources. Goal setting is a central part of mental health rehabilitation as it can enhance motivation and the quality of life. Rehabilitation goals should be in concordance with larger life goals and developmental tasks. In research on the impact of rehabilitation, it is important to consider the rehabilitees’ goals in addition to the social and financial perspectives. The purpose of the study was to increase the understanding of the aims of adolescents’ mental health rehabilitation and encourage the development of goal setting. The aim of the study was to examine and describe the goals set in mental health rehabilitation. This qualitative study was implemented by using register information about those who were offered rehabilitative housing services. The information was analysed by using inductive content analysis. In the data, three categories of goals could be identified: age-level occupational roles, social inclusion and inner resilience. When acting according to the age-level occupational roles, people are pursuing their developmental tasks. The concept also refers to occupations. Social inclusion is the possibility to participate in the environment, such as society and communities. Inner resilience is a psychological process which helps the individual to cope with difficult situations by using their personal skills. According to research, these phenomena are tightly connected to empowerment, rehabilitation and recovery. In conclusion, it can be stated that the key phenomena in the goal setting of adolescents’ mental health rehabilitation are the consideration of developmental tasks and interaction between the adolescent and the professional