Äitien kokemuksia raskausajasta kohtukuoleman jälkeen

Kohtukuolema on raskas kokemus, joka aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta myös seuraavaan raskausaikaan. Äidit tarvitsevat kohtukuoleman jälkeisen raskauden aikana entistä enemmän tukea ja kaipaavat toistuvasti varmistusta vauvan hyvinvoinnista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka äidit kokivat kohtukuolemaa seuraavan raskauden, minkälaista tukea he tuona aikana saivat, sekä minkälaista tukea he jäivät kaipaamaan. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka auttaa terveydenhuollon ammattilaisia ymmärtämään kohtukuolemaa seuraavan raskauden erityispiirteitä, äitien kokemuksia ja toiveita tuesta. Myös kohtukuoleman kokeneet vanhemmat saavat vertaistuellista tietoa siitä, kuinka muut äidit ovat kohtukuolemaa seuraavan raskausajan kokeneet. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Tutkimusaineisto koostui 36:n kohtukuoleman kokeneen ja uudelleen raskautuneen äidin kokemuksista uuden raskauden ajalta. Tutkimustulosten mukaan kohtukuolemaa seuraava raskausaika oli vaikea ja sisälsi pelkoa sekä ristiriitaisia tunteita. Äidit saivat tukea erityisesti neuvolasta, vertaistuen piiristä sekä läheisiltä. Äidit kokivat puutteita niin terveydenhuollon ammattilaisten kuin läheistenkin kyvyssä kohdata heidät empaattisesti ja ottaa heidän pelkojaan tosissaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että erityisesti lääkäreiden kohtaamiseen oltiin tyytymättömiä. Having a stillbirth is a difficult experience for the mother; it often leads to fear and anxiety, also in the subsequent pregnancy. Mothers require more emotional support and wish for frequent assurances of the well-being of their baby. The purpose of the study was to investigate how mothers experience the subsequent pregnancy after stillbirth, what kind of support they received and what kind of support they were left wanting. The objective of the study was to produce information to help healthcare professionals understand the special characteristics of subsequent pregnancies after stillbirth as well as mothers’ experiences of it and what kind of support they were left wanting. The study also offers informational peer support to parents in revealing how others have experienced the subsequent pregnancy after stillbirth. The study design was qualitative, and the research material was collected via a questionnaire. The research material consisted of 36 mothers’ experiences of a subsequent pregnancy after experiencing stillbirth in their previous pregnancy. The findings of the study suggest that the subsequent pregnancy was seen as a difficult time from the mothers’ perspective and included fear and ambivalent feelings. Mothers felt that they received the greatest support from parental clinics, from peer support as well as family and friends. On the other hand, mothers felt that the healthcare professionals as well as family and friends often lacked the ability of showing them proper empathy and in taking the mothers’ fears seriously. The study’s findings also suggest that mothers felt especially disappointed in encountering with their doctors