Erityisohjaajien näkemyksiä ja kokemuksia vuorovaikutuksesta avolaitoksessa sekä hankalista vuorovaikutustilanteista yksilöasiakastyössä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää vuorovaikutuksen kehittämistä rikosseuraamustyössä tuottamalla tietoa työntekijöiden ja asiakkaiden välisestä vuorovaikutuksesta. Tavoitteena oli tutkia avolaitoksen vuorovaikutusta ja yksilöasiakastyössä kohdattavia hankalia vuorovaikutustilanteita erityisohjaajien näkökulmasta. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, ja aineisto kerättiin teemahaastattelun menetelmällä. Tutkimukseen haastateltiin kuutta avolaitosten erityisohjaajaa Rikosseuraamuslaitoksessa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Opinnäytetyön tulosten mukaan asiakastilanteita ei koeta lähtökohtaisesti haasteellisiksi, sillä hankalien tilanteiden ajatellaan kuuluvan vankilaan ja niihin on totuttu. Hankalien tilanteiden ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn tärkeimpinä keinoina nähdään työskentelyn suunnitelmallisuus, toimiva yhteistyösuhde vangin kanssa sekä henkilökunnan yhteistyö. Tuloksissa korostuu ammatillisen vuorovaikutuksen merkitys hankalia tilanteita kohdatessa. Oman toiminnan tarkastelu ja arviointi koetaan erityisen tärkeänä hankalien tilanteiden jälkikäsittelyssä. Hankalia tilanteita toivotaan tuotavan enemmän näkyväksi työyhteisössä ja organisaatiossa. Vankien erityispiirteisiin liittyviä koulutuksia ja lisätietoja kaivataan myös lisää. Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan vuorovaikutusosaamisen edistämisen lisäksi hyödyntää esimerkiksi rakenteiden, työmenetelmien ja –tapojen kehittämisessä. Vastaava tutkimus suljetun vankilan vuorovaikutusympäristössä toisi kokonaisvaltaista näkemystä arkisista hankalista tilanteista vankiloissa. Tutkimus vuorovaikutustilanteissa kohdatuista konkreettisista haasteista puolestaan tukisi organisaatiota rakenteellisten ongelmien ratkomisessa