Tilat ja vuorovaikutus. Vuorovaikutteisen ja optimaalisen tilan teoria strategisen suunnittelun perustana.

Research is based on combining different perspectives to achieve a theory of interactive and optimal space. Service aspect is emphasised as a main theme in the research and it is modelled from space as service point of view. The objective of the thesis was to create common understanding about spatial interaction that is remarkable inducement in social behaviour and spatial experience. Theoretic and methodological basis lean on neuroscience and neuropsychological researches as well as philosophic state theory. Thesis is mainly constructive research that is beneficial when creating simplicity out of complexity. Background research has also been done of anthropology, marketing methods and service design. Final theory has been composed through former research results as well as current knowledge about spatial experiences. By applying service design ideology and tools the main goal as optimal user experience has been formed. There is also aim to create wider spatial understanding. Target in the optimising spatial conversation is to find an answer what are the most determining properties in spatial experience? Is it possible to empower people’s behaviour through spatial interaction? Spatial interaction has a significant role in individual and collective behaviour of all human beings. The meaningful properties of spatial experiences can be determined and measured. Research of spatial interactions provide knowledge about spatial pain points and offers target for positive, supportive and optimal spatial experiences. Gathered understanding and theory of interactive and optimal space support the idea that all spatial development should be considered as multilevel interactive relationship and co-operation between material and non-material space, digital world and overall interaction. Understanding the value of all-encompassing spatial state, adducing recent researches and combining new theories will provide new intelligence for the field of spatial design, architecture, construction branch and better serving spaces.Teemana työssä on optimaalisen tilan määrittely palveluyhteiskunnan viitekehyksessä. Tutkimus käsittelee aihetta palvelun näkökulmasta, mutta tiedollisesti pohjaa filosofisen tilateorian ja neurotieteen soveltamiseen. Palvelumuotoilun periaatteet muodostavat perustan käyttäjäkokemuksien kartoitukselle ja käyttäjäymmärryksen saavuttamiselle. Ydinsisältö työssä on luoda ymmärrystä tilakokemuksien syntymisestä ja soveltaa tietoa teoreettiseksi pohjaksi ihminen-tila vuorovaikutussuhteen optimointia varten. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen mitkä ovat merkittävimmät tekijät tilakokemuksessa? Voidaanko tilallisen vuorovaikutuksen kautta vaikuttaa vahvistavasti ihmisten käyttäytymiseen? Tuloksena syntyy teoria tilojen optimointiin tarvittavista tekijöistä sekä tilatietoisuuden lisäämisestä. Tilallisten kulttuurien palvelunäkökulma ja palvelumuotoilun merkitys tuodaan esille antropologian tutkimukseen peilaten. Filosofiset ja tilateoreettiset perusteet uudelle teorialle on muodostettu konstruktiivisesti. Tilakokemusta avataan monialaisesti tuoreiden tutkimustulosten ja tunnettujen mallien avulla. Taustoja avataan tilatietoisuudesta sekä digitaalisesta vuorovaikutuksesta. Palvelumuotoilun eri työkaluilla tuodaan esiin tilallisen vuorovaikutuksen sisältöä ja tavoitteita. Tilallinen vuorovaikutus on merkittävässä roolissa ihmisten käyttäytymisessä henkilökohtaisella ja kollektiivisella tasolla. Merkittävimmät tekijät tilakokemuksessa voidaan määritellä ja niiden vaikutusta ihmiseen voidaan mitata. Tutkimalla tilallista vuorovaikutusta, voidaan löytää kipupisteet ja vaikuttaa positiivisella tavalla vahvistavasti kokijoihin. Tutkimuksella saavutetun ymmärryksen perusteella voidaan todeta seuraavasti: tilojen tuottaminen yhteiskunnassa tulisi huomioida monitasoisena vuorovaikutussuhteena aineellisen ja aineettoman tilan, digitaalisen maailman ja kokonaisvaltaisen vuorovaikutuksen yhteistoimintana. Kokonaisvaltaisuuden arvon ymmärtäminen sekä esiintuominen ja tuoreen tutkimustiedon koostaminen tuottaa uutta tietoa tilasuunnittelun alalle