Nuoret toiminnan järjestäjinä nuorisotalolla: Osallisuuden ideaalia haastamassa

Avoin nuorisotalotoiminta, joka voidaan tiivistää nuorten vapaaseen oleskeluun nuoriso-ohjaajien valvomassa tilassa, on yksi suomalaisen nuorisotyön pitkäikäisimpiä työmuotoja. Ilta-aikaan painottuvan toiminnan pääkohderyhmänä on noin 13–17 -vuotiaat nuoret, ja sisältö on nimensä mukaisesti vapaata – asiakkaat voivat käyttää tarjolla olevia tiloja ja välineitä omatoimisesti, olla tekemättä yhtään mitään tai vaihtoehtoisesti osallistua ohjattuun toimintaan. Toiminta voi olla ohjaajavetoista, mutta nuorisotyön näkökulmasta kaikista arvokkaimpana pidetään, kun nuoret järjestävät itse toisilleen toimintaa. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia mitkä tekijät vaikuttavat nuorten osallistumiseen toiminnan tuottamiseen nuorisotalolla. Työn tilaajana toimi Kannelmäen ja Malminkartanon nuorisotalot sisältävä Kannelmäen nuorisotyöyksikkö, joka on osa Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan alla toimivaa nuorison palvelukokonaisuutta. Tarpeen muodosti passivoitunut toimintakulttuuri sekä muuttuneet tulostavoitteet. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselynä, johon vastasi 50 kohderyhmän nuorta. Tuloksista tehtiin nostoja, joiden perusteella laadittiin kysymykset kahteen ryhmähaastatteluun, joilla saatiin syvempää, laadullisempaa näkökulmaa tutkimukseen. Ryhmähaastatteluihin osallistui 7 nuorta. Tutkimuksen tietoperustan muodosti osallisuuden, ryhmädynamiikan ja sosiokulttuurisen innostamisen käsitteet. Tuloksista kävi ilmi, että nuoret kaipaavat ohjaajien tukea toiminnan tuottamisen prosessin jokaisessa vaiheessa. He kokivat haasteiksi ideoinnin, suunnittelun ja toteuttamisen. Mahdollisuuksia ja tietoa toiminnan järjestämisestä ei ollut heidän mielestään myöskään tarpeeksi tarjolla, ja tämänhetkiset talodemokraattiset rakenteet koettiin puutteellisiksi toiminnan suunnittelun näkökulmasta. 90% nuorista oli kiinnostunut ohjatusta toiminnasta, ja puolet halusi järjestää sitä. Suurin osa heistä kuitenkin koki eri tason haasteita omaa toimijuuttaan kohtaa. Nuoriso-ohjaajien työpanosta arvostettiin, mutta silti heidän toivottiin kannustavan enemmän toiminnan järjestämiseen sekä ylipäätään tekevän enemmän nuorten kanssa. Aineistosta nousi paljon osallisuuden ja ryhmädynamiikan haasteita, joihin ohjaajat sosiokulttuurisen innostamisen työotteella voisivat vaikuttaa. Tämä tutkimus haastaa nykyisen nuorisotyöllisen osallisuuden ideaalin, joka painottuu vaikuttamiseen ja nuorista lähtevään toimintaan. Selkeästi suurin osa nuorista kaipaa yhteisöllisyyden ja toimintaan osallistumisen luomaa osallisuuden tunnetta. Nuoriso-ohjaajiin ja heidän ammattitaitoon luotetaan, ja nuoret haluavat ideoida, suunnitella ja järjestää toiminnat yhdessä heidän kanssaan