Kielitietoinen varhaiskasvatus ja miten se toteutuu Kotkan kaupungissa

Opinnäytetyö käsittelee kielitietoista varhaiskasvatusta ja sitä, kuinka se ymmärretään ja miten sitä toteutetaan Kotkan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Kielitietoisuus tarkoittaa lyhyesti muotoiltuna kielen tarkastelua eri näkökulmista. Se on tullut uutena käsitteenä varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin vuonna 2016, joten se on melko tuore käsite varhaiskasvatuksessa. Näin ollen myös lähtöolettamukseen sisältyy ajatus, että se ei ole kaikille vielä tuttu, sitä ei tiedosteta tarpeeksi tai siitä tulisi olla enemmän tietoa. Keinoja ja mahdollisuuksia kielitietoisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen on monia ja niitä voi hyödyntää monipuolisesti. Niinpä opinnäytetyössä selvitetään kyselytutkimuksen avulla, minkälaisia keinoja Kotkan varhaiskasvatuksessa käytetään. Työ koostuu teoriaosuudesta ja kyselyosuudesta. Teoriaosuudessa on tutkittu kielitietoisuutta käsitteenä sekä sitä, kuinka kielitietoisuutta tulisi varhaiskasvatuksessa toteuttaa. Teoriaosuudessa käytetään lähteenä paljon Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, joka on valtakunnallinen määräys siitä, kuinka varhaiskasvatusta tulisi toteuttaa. Kyselyosuudessa käydään läpi osana opinnäytetyötä Kotkan kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstölle teetetty kysely, jossa selvitetään vastauksia siihen, kuinka henkilöstö ymmärtää kielitietoisuuden käsitteen, kuinka se toteutuu yleisesti Kotkan kaupungissa ja minkälaisia kehittämistarpeita siihen liittyen nousee esille. Työn lopussa on johtopäätösosuus, jossa kyselyn tulokset on koottu antamaan yleiskuvaa kielitietoisen varhaiskasvatuksen toteutumisesta ja toiveena on, että niistä on mahdollista saada uusia näkökulmia kehittämiskohteiden tarkkailuun ja eteenpäin viemiseen. Niiden mukaan suurin osa kyselyyn vastanneista kasvattajista kyllä tietää, mitä kielitietoisuudella tarkoitetaan tai siitä on jonkinlainen käsitys. Lisäksi vastausten perusteella Kotkan varhaiskasvatusyksiköiden toiminnassa toteutuvat jo melko hyvin samat asiat, joita varhaiskasvatusuunnitelman perusteissa määritellään keinoiksi lasten kielitietoisuuden kehittymisen tukemiseen. Vielä kuitenkin kaivataan siis lisää potkaisua tarttua toimeen, uusia ideoita ja tietoa sekä sitoutumista. Tutkimus kannatti tehdä, sillä sen tulokset antavat positiivisen kuvan siitä, että lähtökohdat kielitietoisen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen Kotkassa ovat hyvät