Yrittäjyyden kasvu haastaa yrittäjäkoulutuksen

Opinnäytetyö on yrittäjäkoulutuksen ja sen kehittämistarpeiden arviointi, jossa ammatillisena työvoimakoulutuksena tuotettavien yrittäjäkoulutusten sisältöjen sekä yrittäjyyden, erityisesti yksinyrittäjyyden haasteiden pohjalta arvioitiin, miten koulutukset palvelevat yrittäjäksi aikovia. Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen työn ennustetaan lisääntyvän merkittävästi. Työn tarkoitus olikin selvittää räätälöityjä koulutus- ja valmennuspalveluiluita toteuttavalle tilaajayritykselle, millaisia kehitystarpeita yrittäjäkoulutuksissa on ja tulisiko niitä kehittää yksilöllisempään suuntaan. Arvioinnin tieteellisen perustan yrittäjyydestä ja yrittäjäkoulutuksesta muodostivat kirjallinen lähdemateriaali, tietoperustan pohjalta tehty havainnointi ja koulutussisältöjen vertailu, jota sekä teemahaastattelut että tekijän oma tausta liike-elämässä ja yrittäjänä tukivat. Työn tavoitteet huomioiden, arvioinnissa oli myös ongelmaratkaisukeskeinen näkökulma. Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa oli rajattu koskemaan ammatillisena työvoimakoulutuksena järjestettäviä yrittäjäkoulutuksia, joita toteutetaan useiden eri tahojen (mm. yksityiset palveluntuottajat, oppilaitokset) toimesta. Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että koulutusten kesto, laajuus ja koulutussisällöt vaihtelivat merkittävästi. Koulutuksen laatua ei kaikkien koulutusten osalta valvottu, eikä laatuun vaikuttavia tekijöitä (mm. kohderyhmän huomioiminen, kouluttajan osaaminen) esiintuotu sisältökuvauksissa riittävästi. Yrittäjäkoulutuksissa talouteen, myyntiin ja markkinointiin sekä yritystoimintaan liittyvät lainsäädännölliset aihe-alueet oli tutkittavana olleessa aineistossa huomioitu kattavasti. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä viestintä ja verkostoituminen oli huomioitu vain keskimäärin joka kolmannessa koulutussisällössä. Jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät asiat jäivät huomattavan vähälle, kuten myös riskienhallinta. Arvioitaessa tarpeita yrittäjyyden näkökulmasta esille nousivat voimakkaimmin ajanhallinta ja oma jaksaminen, perheen ja työn yhteensovittaminen, yksinäisyys ja verkostoitumisen merkitys, pelko epäonnistumisesta sekä yrittäjien yhteiskunnallinen asema. Myös markkinointiin ja myyntiin, erityisesti hinnoitteluun kaivattiin lisää tukea. Johtopäätöksinä todettiin yrittäjien aiempaa laajemman ikähaitarin, kokemus- ja osaamistaustan sekä monikulttuurisuuden edellyttävän kohderyhmien tarkempaa huomioimista. Koulutuksia tulisi myös kohdentaa paitsi enemmän yrittäjien tarpeita vastaaviksi, myös yrittäjäuran eri vaiheisiin. Aiempaa laajemmat markkinat ja tuotteiden lyhentynyt elinkaari edellyttävät luovuutta, jota yrittäjäkoulutuksissakin tulisi pyrkiä kehittämään. Laadunvalvontaan olisi syytä luoda yhtenäiset mittarit esim. hakumenettelyn, koulutussisällön ja kouluttajatahon laatusertifioinnilla. Opinnäytetyössä keskeiset kehityskohteet nousivat tilaajaorganisaation näkökulmasta hyvin esiin. Arvioinnin pohjalta työn tilaaja pystyy hyödyntämään yrittäjälähtöisiä kehitystarpeita oman palvelukonseptinsa laajentamisessa sekä arvioimaan niihin tarvittavia resursseja. Arvioinnin tuloksien voidaan myös laajemmin katsoa palvelevan sekä yrittäjyyttä suunnittelevia että muita yrittäjäkoulutuksia kehittäviä, tilaavia ja tuottavia tahoja. Koulutuksen jatkuvaa kehittämistyötä ajatellen olisi kuitenkin tarpeen saada laajempaa tietoa yrittäjäkoulutukseen osallistuneista, jonka pohjalta voitaisiin tehdä kausaalitutkimusta nimenomaan yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjyyden välillä