Lappeenrannan perusopetuksen Liikkuva koulu - hankerahoituksesta pysyvään toimintamalliin

Valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelman hankeavustuksien tiedettiin loppuvan hankekau-den 2018 – 2019 jälkeen ja viimeisen kauden isona tavoitteena oli toiminnan vakiinnuttami-nen ja pysyvien toimintamallien etsiminen. Työn tavoitteena oli eritellä ja analysoida Lappeenrannassa toteutettu toimintamalli ja kerätä haastattelemalla avaintekijöiden näkemykset toiminnan onnistumisista, haasteista ja tule-vaisuuden näkymistä. Mallin ja haastatteluiden yhteenvetona esitetään mallivaihtoehtoja toiminnan jatkamiseksi ilman ulkopuolista hankerahoitusta. Hankekauden 2018 – 2019 toimintamalli on kuvattu hankevastaavan, tässä tapauksessa tutkijan, näkökulmasta. Haastattelut toteutettiin Lappeenrannan hyvinvointi- ja sivistyspalve-luiden toimialan avainhenkilöille ja hanketoimintaa tukevien tahoille. Päätöksiä tekevien ja vaikutusmahdollisuuksia omaavien henkilöiden haastattelut toteutettiin henkilökohtaisina ja käytännön liikunnanohjaustyötä tekevien haastattelut pienissä ryhmissä. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman laajaa tietoa tutkittuihin kysymyksiin. Haastatteluja ei litteroitu sa-nasta sanaan. Kaikki haastattelut vedettiin lopuksi yhteen, kyseisen osion tuloksiksi. Haastatteluiden yhteenvedossa nähtiin selkeitä yhteneväisyyksiä. Onnistumisina Lappeen-rannan mallissa mainittiin muun muassa laaja yhteistyö, toiminnan laajuus, koulujen toimin-takulttuurin muutos koulupäiviä aktivoivaan suuntaan ja liikunta-alan ammattilaisten tuomat uudet innovaatiot. Haasteena nähtiin yhteneväisesti rahoitus jatkon suhteen. Muut esille nousseet ongelmat rinnastuivat pääsääntöisesti rahoitukseen, sillä moni käytännöntason ongelma nähtiin johtuvan lyhytjänteisestä, vuosi kerrallaan toteutettavasta toiminnasta. Kunnallisella tasolla on tärkeää, että periaatteellinen päätös toiminnan jatkosta saadaan teh-tyä. Sen jälkeen voidaan etsiä ratkaisuja esimerkiksi rahoituksen kokoon saamiseksi. Malli-vaihtoehdoissa on esitettynä vuosittaisia kustannuksia toiminnan toteuttamiseen liikunnan-ohjaajien ja koulufysioterapeutin työpanoksilla. Toiminnan kehittämisen vuoksi on tärkeää, että se on koordinoitua, muuten on olemassa riski siitä, että toiminta ajautuu kuntatasolla hajanaisesti toteutetuksi yksittäisten toimijoiden toteuttamana. Koulupäivien aktivoimisella on tulevaisuudessakin selkeä tarve. Tärkeintä on, että pitkään rakennetun työn tulokset Liikkuvan koulun osalta eivät valu hukkaan. Toimintaan ei saisi tulla katkosta hankerahoi-tuksien päättyessä, muutoin edellä mainittu riski on todennäköinen