Kartoitus potilasluokittelun osaamisesta ja koulutustarpeesta Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksella

Tämä opinnäytetyö on tilaustyö Keski-Uudenmaan Pelastuslaitokselta. Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa primaariluokittelun osaamista ja tarkoituksena on kartoittaa koulutustarvetta ja kehittämiskohteita primaariluokittelussa. Tutkimuksen tausta on primaariluokittelun historia sekä eri primaariluokittelualgoritmit. Teoreettinen viitekehys on kaksiosainen. Teoreettisena viitekehyksenä käytämme katastrofilääketiedettä sekä etiikkaa, erityisenä suuntauksena utilitarismi ja päätöksenteko suuronnettomuudessa. Tämä tutkimus on kvantitatiivinen. Tiedonkeruussa käytettiin sähköistä kyselylomaketta, jossa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselytutkimus perustuu 20 yksittäiseen toisistaan riippumattomaan potilastapaukseen. Vastaajat tekevät primaariluokittelun START-algoritmin mukaisesti jokaiselle potilastapaukselle, jonka jälkeen he perustelevat valintansa avoimessa kysymyksessä. Tutkimuskysymyksemme ovat: Miten hyvin eri ammattiryhmät osaavat suorittaa primaariluokittelun? Onko ammattinimikkeellä yhteyttä saatuun tulokseen? Tutkimuksessa analysoidaan ainoastaan täydelliset vastaukset, joita on 52 kappaletta. Tutkimuksen vastausprosentti on 26 % . Matalan vastausprosentin vuoksi tutkimustuloksia on vaikea yleistää. Kaikkien vastanneiden kesken potilasluokittelu todettiin oikeaksi 84% tarkkuudella. Oikean potilasluokittelun tarkkuus vaihtelee eri ammattiryhmien välillä 76–88% . Potilaan yliluokittelua esiintyy enemmän kuin potilaan aliluokittelua. Parhaimman tuloksen saavuttivat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ensihoitajat, palomies-sairaankuljettajat/pelastajat sekä lähihoitajat. Vaikka tuloksia on vaikea yleistää aineiston suppeuden vuoksi, voimme todeta, että koulutustarvetta on.Detta är ett beställningsarbete för Mellersta Nylands Räddningsverk, där syftet är att kartlägga kunnande, samt behov av tilläggsutbildning inom primärtriage, d.v.s. patientklassificering. Som bakgrund för arbetet används patientklassificeringens historia, samt olika triage-algoritmer. I arbetet används katastrofmedicin samt etik som teoretisk referensram, av dessa lyfts fram grundläggande fysiologi och utilitarism. Detta ger läsaren en insyn i varför patientklassificering bör göras vid storolyckor. Som metod används en nätenkät med både slutna och öppna frågor. Enkäten består av 20 unika patientfall, där informanterna skall utföra primärtriage enligt START-algoritmen, samt motivera sitt svar. Studien är kvantitativ. Två frågeställningar används i arbetet: 1) Hur bra kan olika yrkesgrupper utföra primärtriage? 2) Har yrkestiteln någon inverkan på resultatet? I resultatet analyseras enbart fullständiga svar, 52 stycken, vilket motsvarar en svarsprocent på 26%. Överlag hålls svarens noggrannhet på över 80%, men en låg under- och övertriagemarginal på 5-10%. Då resultaten analyserats på basis av yrkesgrupper, uppnår förstavårdare, brandmän, och närvårdare de högsta resultaten med en noggrannhet på över 85%. Detta påvisar att yrkesgruppen kan tänkas ha en liten inverkan på resultatet. Man kan även dra slutsatsen att behov för tilläggsutbildning inom primärtriage finns. Den låga svarsprocenten, samt liten mängd informanter per yrkesgrupp, försvårar utförandet av en pålitlig analys av svaren.Tästä opinnäytetyöstä on epähuomiossa ensin lähetetty vääränlainen tiedostomuoto. Ensimmäisen latauksen voi poistaa