Lapsiperheiden varhaiset tuen tarpeet kotipalvelulle

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Helsingin kaupungin lapsiperheiden kotipalvelun varhaisen tuen asiakasryhmän tuen tarpeita. Opinnäytetyö lähti havainnosta, että kotipalveluiden asiakkailla ja työkentän toimijoilla ei ollut selkeää kuvaa lapsiperheiden kotipalvelun työnkuvasta. Tutkimuskysymyksinä oli, millaisia tuen tarpeita varhaisen tuen perhetyön asiakasperheillä oli sekä kasautuvatko nämä tuen tarpeet tietyille perheille. Opinnäytetyön tavoitteena oli sisällöllisellä analyysillä rakentaa kuvio, josta ilmenee varhaisen tuen asiakasryhmän tuen tarpeet. Kuviota on tarkoitus käyttää opinnäytetyön tulosten esittelemiseen. Aineistona toimi alkukirjaukset loppuneista asiakkuuksista viimeiseltä puolelta vuodelta. Kirjaukset tulostettiin asiakastietokannasta ilman tunnistetietoja. Perhetyöntekijät olivat kirjoittaneet kirjaukset asiakasperheen ensimmäisen kotikäynnin jälkeen yhdessä käydyn keskustelun perusteella. Opinnäytetyössä näitä kirjauksia oli 71 perheestä. Aineisto analysoitiin sisällöllisellä analyysillä, jonka avulla perheiden tuen tarpeet teemoiteltiin kuudeksi eri luokaksi. Nämä luokat rajattiin kotipalveluun oikeuttaviin tuen tarpeisiin, jotta kotipalvelun olisi helpompi hyödyntää luokista rakennettavaa kaaviota. Noin puolet asiakkuuksista perustuivat yhteen kotipalveluun oikeuttavaan tuen tarpeeseen, mutta pienellä osalla perheistä kotipalveluun oikeuttavia tuen tarpeita oli kolme tai enemmän. Aineiston perusteella osalle perheistä kasautui useampia tuen tarpeita. Aineiston perheiden yleisin tuen tarve oli perheen äidin masennus sekä uupumus. Vanhempien mielenterveyden haasteet olivat tuen tarpeiden luokista suurimmat. Mahdollinen yhteys löytyi vanhemman mielenterveyden haasteiden sekä lapsen sairauden ja yhteishuoltajuuden haasteiden välillä. Mielenterveyden haasteiden jälkeen suurimpia tuen tarpeiden luokkia olivat kasvatukselliset haasteet sekä yhteishuoltajuuden haasteet. Perheistä, jotka kaipasivat tukea kasvatuksellisissa haasteissa, noin puolella ei ollut muita kotipalveluun oikeuttavia tuen tarpeita. Näiden kuvioon liitettyjen tuen tarpeiden lisäksi aineistossa oli muita toistuvia teemoja. Näitä olivat muun muassa vanhempien uupumus ja tukiverkostojen vähyys. Erityisesti perheiden äidit korostuivat kirjauksissa isien jäädessä vähemmälle huomiolle. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää erityisesti kotipalvelun työnkuvan selkiyttämisessä. Jatkotutkimukseksi ehdotetaan laadullista tutkimusta, jossa monia tuen tarpeita omaavia asiakkaita haastattelemalla selvitetään ovatko perheen aikaisemmat tuen tarpeet johtaneet tai vaikuttaneet myöhemmin kehittyneisiin tuen tarpeisii