Suomalaisen ruokakulttuurin kehitys sadan vuoden aikana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten suomalainen ruokakulttuuri on kehittynyt sadassa vuodessa ja tutkimus toteutettiin historiatutkimuksena, joka rajattiin selvittämään suomalaisen ruokakulttuurin vaiheita Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden aikana. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Pirkanmaan Keittiömestarit ry ja tästä syystä toiseksi opinnäytetyön tutkittavaksi ilmiöksi nousi myös se, millaisena keittiömestarit näkevät suomalaisen ruokakulttuurin kehityksen. Työn tutkimuskysymyksiä olivat ”Miten suomalainen ruokakulttuuri on kehittynyt sadassa vuodessa?” sekä ”Millaisena keittiömestarit näkevät ruokakulttuurin muutoksen?”. Tutkimuskysymyksien pohjalta muodostuivat opinnäytetyön viisi kantavaa pääteemaa, jotka olivat ruokakulttuuri, itsenäisyydestä sodan varjoon, nälästä runsauteen, kulutusjuhlasta leipäjonoihin sekä milleniumista ruokatrendeihin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta, jolla haluttiin saada uusia näkökulmia työhön sekä saada yksityiskohtaista tietoa keittiömestarien omiin kokemuksiin perustuen. Selkeiden pääteemojen vuoksi tutkimuksen aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu haastattelu eli teemahaastattelu, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna Tampereen Kauppi Sport Centerissä. Tutkimukseen osallistui viisi pitkän kokemuksen ravintola-alalta omaavaa keittiömestaria, jotka olivat yksimielisesti sitä mieltä, että perinteiset suomalaiset ruoat ovat säilyttäneet asemansa vuosikymmenien saatossa ja niiden suosio on jälleen nousussa. Kansallinen ruokakulttuuri on merkittävä osa identiteettiä, vaikka suomalainen ruokakulttuuri muuttuukin entistä monikulttuurisemmaksi. Teknologian kehittyminen, teollistuminen ja kaupungistuminen johtivat askel askeleelta omavaraisuudesta luopumiseen, naisten työssäkäynnin yleistymiseen sekä valmisruokien ja ravintoloiden lisääntymiseen. Keittiömestarien työ ja ravintolahierarkia on muuttunut voimakkaasti vuosikymmenien saatossa, eikä keittiömestari ole enää se jalat pöydällä kopissaan istuva iso herra. Haastateltavien suurimpana huolenaiheena oli, mistä tulevaisuudessa saadaan osaavia ammattihenkilöitä. Teoria- ja tutkimusosuus ovat opinnäytetyössä lähes yhtäpitävät ja tutkimuskysymyksillä saatiin toivotunlaisia vastauksia. Haastateltavien henkilökohtaiset kokemukset, mielipiteet ja arvot eivät ole sattumanvaraisia, joten näin ollen tutkimuksen kokonaisluotettavuus on hyvä. Tutkimuksen analysoinnissa haastetta tuotti haastattelun suorittaminen ryhmähaastatteluna, sillä tulokset olisivat olleet tuottoisammat yksilöhaastatteluna suoritettuna. Jatkotutkimusehdotus on samankaltaisen tutkimuksen toteuttaminen ei-ammattilaisille, jolloin haastateltavina voisi olla ”tavallisia” suomalaisia.The thesis was born from an impulse to prove the existence of Finnish food culture, which has been molded by the years of war and strife, the development of technology and industrialization along with diversity over the past hundred years to the point it has reached today. The study was implemented from a historical point of view which was framed to clarify the phases of food culture during the one hundred years of Finnish independence. The thesis was ordered by Pirkanmaan Keittiömestarit association. The research was conducted as qualitative case study with a purpose of finding new approaches based on chefs’ experiences. Five experienced chefs participated in the interview and they were unanimous of the status of traditional Finnish foods enduring the course of time over the decades, once again gaining popularity. Even though the Finnish food culture is getting more diverse, the national culinary culture has a major role in Finnish identity. Development of technology, industrialization and urbanization has gradually led to the relinquishing of self-sufficiency, the popularity of female employment and convenience foods and the increase of the amount of restaurants. The hierarchy of restaurants and the tasks of chefs have changed drastically over the decades, and the chef is no longer a master sitting in an office with his feet on the table. Further studies could investigate the approach, for example, from the point of view of an average Finn