Näkökulmia Tilastokeskuksen työympäristön kehittämiseen

Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Suomen valtion ainoa tilastointia varten perustettu viranomainen ja tilastoalan merkittävä kansainvälinen toimija-Tilastokeskus. Tilastokeskuksen päätoiminta keskittyy korkeatasoisten tilastojen tuottamiseen ja kehittämiseen. Tilastokeskuksen palveluksessa toimii noin 800 eri alojen asiantuntijaa Helsingissä ja haastattelijoita eri puolilla maata. Asiantuntijat yhdistävät tietoaineistot ja asiantuntemuksensa tilastoiksi ja tietopalveluiksi. Tämä opinnäytetyö on muodoltaan kehittämistehtävä, jonka tavoitteena on tarkastella toimeksiantajan työympäristöä. Kehittämistehtävän lähtökohtana on tutkia Tilastokeskuksen pääkonttorin fyysisen työympäristön muutosta eli perinteisistä työhuoneista siirtymistä monitilatoimistoon. Kehittämistehtävässä tutkitaan muun muassa henkilöstön tyytyväisyyttä uuteen monitilaympäristöön sekä vertaillaan saatuja tuloksia entisen työympäristön tyytyväisyysarvoihin. Sen lisäksi pohditaan uuteen työympäristöön liittyviä ongelmia yleisellä tasolla henkilöstön näkökulmasta. Kehittämistehtävän kohderyhmänä ovat kaikki Tilastokeskuksen pääkonttorissa työskentelevät henkilöt tulosyksiköstä riippumatta. Kehittämistehtävän tekeminen aloitettiin lokakuussa 2018. Kehittämistehtävä toteutettiin opinnäytetyöntekijän kohdeyrityksessä suorittaman harjoittelun kautta, jossa opinnäytetyöntekijä on osallistunut sisäiseen Työympäristö projektiin. Työympäristö projektin taustalla toimii sitä edeltävä Uudet toimintatavat ja tilat-projekti, jossa toteutettiin Tilastokeskuksen varsinainen työympäristön muutos. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä käytettiin organisaatiopsykologiaa, työympäristöä, työpisteen ergonomiaa, muutosjohtamista sekä työyhteisön työhyvinvointia käsittelevää kirjallisuutta ja verkkolähteitä. Kehittämistehtävän toteutusta päätettiin lähestyä tapaustutkimuksen keinoin hyödyntäen sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä tiedonkeruussa. Laadullisena menetelmänä käytettiin havainnointia, jolloin harjoittelun aikana opinnäytetyöntekijä tarkkaili kohdeyrityksen työympäristöä seuraamalla henkilökunnan sähköistä palautekanavaa sekä tekemällä muistiinpanoja muutoksista. Havainnoinnin tukena tiedonkeruussa hyödynnettiin myös Työympäristön valmiita dokumenttiaineistoja sekä sitä edeltävän projektin loppuraporttia. Määrällisenä menetelmänä käytettiin kohdeyrityksessä valmiiksi laadittua vuosittaista henkilökyselyä, joka lähetettiin sähköisesti koko henkilöstölle. Kehittämistehtävän aineiston ja tulosten analyysimenetelmäksi valittiin sisällönanalyysi. Sisällönanalyysissä keskeistä on luoda hajanaisesta aineistosta selkeä ja yhtenäinen tuotos, jotta kehittämistehtävän tulkinta ja johtopäätösten teko on mahdollista. Työn lopussa arvioidaan kehittämistehtävän onnistumista, opinnäytetyöntekijän omaa oppimista sekä annetaan konkreettisia kehittämisehdotuksia työympäristön kehittämiselle. Kaiken kaikkiaan kohdeyritys voi hyödyntää tämän kehittämistehtävän saatua tuotosta tulevien projektien pohjatietona työympäristön jatkokehittämisessä. Opinnäytetyö valmistui maaliskuussa 2019