Älylaite - koululaisen katseenvangitsija : Kyselytutkimus koululaisten älylaitteiden käytöstä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kuinka paljon koululaiset viettävät aikaa älylaitteiden parissa ja kuinka paljon heillä on siihen mahdollisesti liittyviä oireita. Tavoitteena oli selkeyttää käsitystä jatkuvan lähityöskentelyn vaikutuksesta näköjärjestelmän toimintaan. Tutkimustuloksista on hyötyä asiakkaan anamneesia tulkittaessa ja mietittäessä asiakkaalle sopivia näkemisen ratkaisuja. Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta, kirjallisuuteen perustuvasta teoriaosuudesta ja kvantitatiivisesta kyselytutkimuksesta. Teoriaosuudessa käsitellään älylaitteiden vaikutuksia lapsen ja nuoren hyvinvointiin eri näkökulmista. Sen lisäksi käsitellään näköjärjestelmän kehitykseen ja toimintaan liittyviä asioita sekä näön tutkimista Suomessa. Kvantitatiivinen tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena loppusyksystä 2018. Kyselyä jaettiin kahden yhteistyökoulun Wilman kautta lasten vanhemmille sekä Facebookin kautta muille vanhemmille. Vanhempia pyydettiin vastaamaan kustakin lapsesta erikseen ja vastauksia tuli yhteensä 226 kappaletta. Kyselylomakkeessa oli pakollisia monivalintakysymyksiä ja yksi vapaaehtoinen kenttä kommentointia varten. Kyselyn tuloksista selvisi, että lapset ja nuoret käyttävät älylaitteita pääosin 1-4 tuntia päivässä. Älylaitteiden käyttö lisääntyi viikonloppuisin ja lomilla. Mitä pidemmän aikaa älylaitteita käytettiin päivän aikana, sitä enemmän lapsilla havainnointiin erilaisia epämääräisiä oireita. Yleisimmät oireet olivat keskittymisvaikeudet, uni- ja nukahtamisvaikeudet sekä päänsärky. Lapset ja aikuiset käyttävät nykypäivänä ison osan vapaa-ajastaan älylaitteiden parissa ja se on poissa ulkoiluun käytettävästä ajasta. Vaikka kyselyn mukaan vanhemmat olivat huolissaan laitteiden käytön vaikutuksista silmiin tai näkemiseen, vain harva oli rajoittanut lasten älylaitteiden käyttöä siihen tarkoitetuilla sovelluksilla.The purpose of this thesis was to find out how much time schoolchildren spend using smartphones and other devices and what kind of symptoms it possibly causes them. The aim was to investigate the effect of long-term use of electronic devices on our visual system. The results can help professionals to decode and understand clients’ anamnesis during eye examinations and to find them the right solutions for comfortable vision. The thesis consists of literature review and a quantitative survey. The literature review explains how smart devices affect children’s well-being in different ways. It also introduces vision development and the function of our visual system considering different internal and external factors. Furthermore, the theory presents the current eye examination routine for children in Finland. The survey was carried out in November 2018. It was shared with parents via Wilma (teacher-parent communication system) of two collaborating schools as well as on Facebook for other parents. The parents were asked to fill the form separately for each child and the total number of responses was 226. The survey included compulsory multiple-choice questions and one voluntary field for comments. The results showed that most primary and secondary school children use their smart devices 1-4 hours per day. The amount of time spent with smart devices increased during weekends and holidays. The more time was used the more nonspecific symptoms were reported. The most common symptoms were problems with concentrating or sleeping and headaches. People spend a lot of time using electronic devices these days and it seems to reduce the time for outdoor activities and sports. Many parents worry about their children’s welfare being affected by long screen time. Nevertheless, few parents choose to set limits for screen time using applications designed for it