ARVIOINNIN SISÄLLÖT JA KÄYTÄNTEET KAINUUN MUSIIKKIOPISTOSSA

Musiikkioppilaitosten vanhojen opetussuunnitelmien mukainen opetus ja arviointi on ollut standardoitu jo koko oppilaitosverkoston luomisesta saakka. Tasosuoritusten ja niiden arvioinnin on katsottu olevan oppilaitoksen työn tulos: mitä parempia arvosanoja, sitä parempaa opetusta. Oppimisen prosesseja ei ole niinkään huomioitu opetuksen ja oppimisen arvioinnissa, vaan tuloksellisuus on mitattu ulkoisen osaamisen mittareilla. Alun perin musiikin opetus tähtäsi ammattilaisten opettamiseen. Tämä ajattelu on ollut vallalla näihin päiviin saakka, vaikka yhteiskunta ympärillämme on muuttunut dramaattisesti parin viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus astui voimaan 1.8.2018. Uudistuksen myötä moni asia muuttuu, mutta eräänä suurimmista mullistajista musiikin opettamisen kulttuurissa on arvioinnin uudistuminen. Arviointiuudistuksen näkyvin muutos on se, että numeerinen arviointi ja tasosuoritukset jäävät historiaan: arviointi keskittyy jatkossa soivan lopputuloksen sijasta oppimisprosessin arviointiin. Uuden arviointitavan tulee olla formatiivista, eli jatkuvaa. Jatkuva arviointi pitää sisällään jo nyt käytössämme ja sisäänajovaiheessa olevia erilaisia arvioinnin menetelmiä ja työkaluja, jotka tulee huomioida opetuksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Formatiivinen arviointi vaatii oppimisen ja työskentelyn vaiheiden taltioimista, jotta jatkuva arviointi ja oppimisprosessit voidaan mahdollistaa. Tämän myötä toimintakulttuurin digitalisaatio tuo myös uusia vaatimuksia opettajan työhön. Arvioinnin tehtävä on tukea oppimista ja oppimaan oppimista, edistää oppimismotivaatiota ja tuottaa rakentavaa palautetta. Uudistus vaatii opetushenkilökunnan ja oppilaitoksen toimintakulttuurin uudistumista: pedagoginen ajattelu tulee laajentaa oppilaan oppimisen kokonaisprosessin arviointiin ja oppimaan oppimisen edistämiseen. Opetussuunnitelmauudistus korostaa itse- ja vertaisarviointitaitojen kehittämistä ja niiden merkitystä kokonaisarvioinnin sisältöön. Nämä seikat tulee huomioida opetuksessa ja sen suunnittelussa: arviointi kääntyy tässä tapauksessa opettajan reflektioksi omasta työstään ja siitä, miten työtä ja sen tekemistä tulisi mahdollisesti kehittää. Opinnäytetyössäni perehdyn arviointiuudistuksen tutkimisen myötä oppimisen ja opettamisen eri sisältöihin, pedagogisen kehittämisen tarpeeseen, sekä siihen, mitä tulisi oppia, kerrata ja kehittää, jotta oppimista voidaan arvioida arviointiuudistuksen määrittämällä tavalla. Lähden työssäni liikkeelle lyhyestä opetussuunnitelmauudistuksen esittelystä, jota seuraa arvioinnin ja sen merkityksen määrittely. Jotta oppimista voidaan arvioida, oppimista pitää tapahtua. Mitä oppiminen on? Pyrin vastaamaan kysymyksiin kuten: Miten arviointiuudistus vaikuttaa opetukseen ja toimintakulttuuriin Kainuun musiikkiopistossa? Mitä arviointi on ja mitä se tarkoittaa? Minkälaisia ulottuvuuksia ja vaikutuksia sillä on? Mistä lähtökohdista arviointia tulisi suorittaa? Mitkä ovat arvioinnin tehtäviä? Opinnäytetyöni päämääränä on tuottaa tiivistelmä näkökulmista, jotka vaikuttavat arviointiuudistuksen vaatimien pedagogisten ja toiminnallisten muutosten taustalla. Tiivistelmä saa nimen Arvioinnin työkalupakki, ja sen tarkoitus on olla lyhyt katsaus uuteen arviointiajatteluun. Tämä ajatusten ja johtopäätösten kokoelma arviointiin vaikuttavista tekijöistä tulee luettavaksi koko työyhteisöllemme, ja toivon että se herättää keskustelua ja halua muokata esimerkiksi yhteisiä arviointikriteerejä ja arvioinnin työkaluja kaikille sopiviksi